Kreikka johtaa maatalous-tukien takaisinperintää
BRYSSEL (MT)
EU-komissio karhuaa maataloustukia takaisin eniten Kreikalta.
Vuodesta 1999 lähtien komissio on perinyt siltä takaisin yhteensä yli 2 miljardia euroa väärin perustein maksettuja maataloustukia. Summa vastaa noin kuutta prosenttia maan saamista suorista tuista.
”Kreikka on ollut vaikea tapaus, mutta viime vuosina tilanne on sielläkin parantunut, kun maassa on saatu käyttöön sähköiset peltolohkojärjestelmät”, maatalouskomissaarin tiedottaja Roger Waite sanoo.
Kreikan jälkeen suhteellisesti suurimmat suorien tukien takaisinperinnät ovat kohdistuneet Kyprokseen, Romaniaan, Bulgariaan ja Italiaan.
Maatalouden suorien tukien takaisinperintä johtuu usein siitä, että viljelijät ovat hakeneet tukea liian suurelle pinta-alalle. Pinta-alapohjaiseen tukijärjestelmään siirtyminen on ollut monessa maassa myös hallinnollisesti hankalaa.
Esimerkiksi Britanniassa peltolohkorekisterin puutteet ovat johtaneet isoihin takaisinperintöihin. Uusia yllätyksiä voi tulla ensi vuonna, kun jäsenmaat alkavat valvomaan viherryttämisen ehtoja.
”Tiedämme, että viherryttämisen valvonta tulee olemaan iso haaste jäsenmaille”, Waite myöntää.
Keskimäärin komissio karhuaa jäsenmailta vuosittain takaisin noin miljardin euron maataloustuet.
Suomi sijoittuu takaisinperinnöissä parhaimpaan päähän. 1999–2012 välisenä aikana Suomelta on peritty yhteensä 21 miljoonaa euroa, eli 0,3 prosenttia koko 7,3 miljardin tukipotista.
Täysin puhtaat paperit on Virolla, Latviall, Maltalla ja Slovakialla.
EU:n maataloustukien maksatus ja valvonta ovat pääsääntöisesti jäsenmaiden vastuulla.
Komissio tarkastaa pistokokeilla, ovatko jäsenmaat maksaneet tuet oikein ja laillisin perustein. Jos virheitä löydetään, komissio perii tuet takaisin jäsenmaalta. Jos väärin perustein maksettujen tukien suuruutta ei voida tarkasti arvioida, karhutaan takaisin tietty kiinteä prosentti jäsenmaan saamista tuista.
Komissio ei peri mitään suoraan viljelijältä, vaan se jää jäsenvaltion tehtäväksi. EU:n tilintarkastustuomioistuin taas valvoo komission toimintaa ja tekee omia tarkastuksiaan.
Pikkutarkat tarkastukset ärsyttävät usein viljelijöitä. Waite kuitenkin puolustaa valvonnan tarvetta.
”Kyse on veronmaksajien rahoista. Niiden käyttöä pitää valvoa tiukasti.” Kysymykseen siitä, ovatko tarkastajat lepsumpia osassa jäsenmaita komissaarin puhemies ei suostu vastaamaan.
”Maatalousuudistuksen myötä olemme kuitenkin siirtymässä riskiperusteiseen valvontaan. Käytännössä se tarkoittaa, että tarkastuksia kohdennetaan niihin maihin, joissa on ollut eniten ongelmia.”
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
