Saaren kartanossa tähyillääntulevaisuuden taiteeseen
MYNÄMÄKI (MT)
Japanilaisen Mineo Kurodan kivi-installaation päällä voi vaikka istuskella. Helsingin Kuvataideakatemian kesäkurssilaiset ottavat kaiken irti kahdesta opiskeluviikostaan Saaren kartanossa Mynämäen Mietoisissa.
”Tämä on oikein hieno ja virikkeellinen ympäristö”, kiittää opiskelija Johannes Heikkilä.
Heikkilä ja joukko nuoria tulevaisuuden lupauksia on kokoontunut Koneen säätiön taiteilijaresidenssiin Saaren kartanoon kahdeksi viikoksi opiskelemaan ruotsalaisen kuvataiteilija Ernst Billgrenin johdolla.
Billgrenin mielestä on tärkeää saada nuoret opiskelijat irrotettua arjesta ja tuotua erilaiseen ympäristöön.
”Täällä ajantaju katoaa!” huomaa opiskelija Emma Ainala.
Koneen säätiön hallituksen puheenjohtaja Hanna Nurminen kuuntelee nuorten kokemuksia mielissään. Juuri tätä varten säätiö osti Saaren kartanon vuonna 2006 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskukselta.
”Taiteilijaresidenssejä on joitain muitakin Suomessa, mutta tämä on yksi merkittävimmistä”, arvioi Nurminen.
”Tieteen puolella residenssitoiminta ei ole niin tuttua, mutta me haluamme tarjota mahdollisuutta myös tutkijoille. Jokaiseen aloittavaa ryhmään on varattu aina paikka myös tieteellisen työn tekijälle, esimerkiksi väitöskirjatyön loppuun saattamiseen.”
Saaren kartanossa on ehtinyt muutamassa vuodessa työskentelemään laaja joukko merkittäviä nykytaiteilijoita ja tieteen tekijöitä mutta myös uraansa vasta aloittelevia.
”Haluamme tarjota paikkoja myös uusille valtavirrasta poikkeaville taiteilijoille. Uudet jutut syntyvät marginaalissa. Me haluamme olla antamassa mahdollisuuksia juuri uusille ideoille, uudelle tavalle tehdä.”
Saaren kartano on taitelija- ja tiedepiireissä tunnettu. Hakijoita on vuosittain paljon.
”Viime syksynä myönsimme paikan 32 taiteilijalle ja 11 taiteilijaryhmälle”, Nurminen laskee.
Syyskuusta huhtikuun loppuun kartanossa työskentelee neljä kahdeksan hengen ryhmää.
”Kartano on tarkoitettu paikaksi, missä taiteilijat ja tutkijat voivat keskittyä omaan työhönsä vailla arjen huolia.”
Kullekin residenssivieraalle maksetaan 1 900 euron kuukausittainen veroton apuraha sekä tarjotaan ilmainen asuminen sekä työtila. Taiteilijat saavat käyttöönsä myös esimerkiksi tanssistudion, puuverstaan tai kuvataidestudion.
”Ruuan ihmiset yleensä laittavat itse. Asunnoissa on pienet keittiöt. Mutta joka tiistai tarjoamme yhteisen brunssin.”
Kartanon vanhaan navettaan on rakennettu myös yhteiskeittiö, jossa vieraat voivat laittaa yhdessä ruokaa.
”Monissa ryhmissä on tullut sellainen tapa, että vuoroissa jokainen järjestää yhden illan. Esimerkiksi ulkomaiset vieraat voivat näin esitellä omaa taiteellista työtään.”
Ryhmät aloittavat työskentelynsä aina yhtä aikaa. Tavoitteena on, että eri alojen ihmiset kohtaavat ja tutustuvat.
”Kutsumme sitä Saaren Kaivoksi. Kyse ei ole siis fyysisesti kaivosta vaan kohtaamisesta. Eri alojen ihmisiin tutustumisen myötä voi löytää omaan työhönsä aivan uusia ulottuvuuksia”, Hanna Nurminen kuvailee.
Residenssivierailta edellytetään paikallaoloa 21 vuorokautta kuukaudessa.
”Yleensä jakson loppua kohden he haluavat lähteä harvemmin pois. Työ tiivistyy.”
Perheellisiäkin residenssivieraita Saaren kartanossa on käynyt.
”Kunta on kiitettävästi pystynyt järjestämään päiväkotipaikkoja. Lapsien hoito tuo taiteilijan työhön toki haastetta, mutta haluamme tarjota tämän tilaisuuden perhetilanteesta riippumatta.”
Saaren kartanon toimintaa ei haluta pitää vakan alla. Koneen säätiö haluaa, että kartano on myös osa paikallisen yhteisön elämää.
”Tämä paikka ei ole eristetty saari. Olemme osa yhteisöä. Siksi olemme palkanneet myös yhteisötaiteilijan, jonka tehtävä on taiteen keinoin ylläpitää suhdetta paikallisen yhteisön kanssa.”
Tällä hetkellä Saaren kartanon yhteisötaiteilijana toimii Pia Bartsch.
”Meillä on joka vuosi avoimien ovien päivä, joka aluksi kiinnosti ihan uteliaisuuden vuoksi mutta joka nykyään kerää väkeä koolle ohjelmansa ansiosta.”
Säätiön aloitteesta on perustettu myös Mietoistenlahden yhteistyöryhmä, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Ryhmään kuuluu Koneen säätiön edustajan lisäksi elykeskuksen ympäristöosaston edustaja, Metsähallituksen, Museoviraston ja kunnan edustajat sekä kyläyhdistys, luonnonsuojeluyhdistys ja Turun lintutieteellinen yhdistys.
”Mietoistenlahden ympäristö on arvokas monella tasolla. Meille on tärkeää, että Saaristomereen ei päädy ylimääräisiä ravinteita.”
STINA HAASO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
