EU-suurlähettiläs yhtenäisyydestä: "Puola ja Unkari ovat brexitiä pahempia"

EU:n yhtenäisyyttä haastetaan. Suomelle yhtenäisyys olisi etu, EU-suurlähettiläs Marja Rislakki sanoo. Kuva: Euroopan unioni

”Suomea pidetään EU:ssa pragmaattisena ja rakentavana. Meitä kuunnellaan herkästi asioissa, joissa olemme maailman kärkeä. Koulutus ja innovaatiot ovat sellaisia. Niissä olemme suuri maa EU:ssa”, EU-suurlähettiläs Marja Rislakki sanoo.

Rislakki selvitti Suomen asemaa EU:ssa ja EU:n asemaa maailmassa MTK:n järjestämässä seminaarissa.

Rislakin mielestä Suomen etu on edistää kaikkia pyrkimyksiä, jotka edistävät EU:n yhtenäisyyttä sekä ulkoisesti että sisäisesti.

Hajottavia tekijöitä nimittäin riittää. Esimerkiksi Puolan ja Unkarin politiikat ovat ristiriidassa EU:n arvopohjan kanssa.

”Unkarin ja Puolan politiikka on EU:lle vaarallisempaa kuin Britannian eroaminen”, Rislakki sanoo.

Kiina pyrkii vaikutusvallallaan hajottamaan EU:a. Kiina on saanut joitain EU-maita sidottua itseensä. Se pystyy investointien avulla vaikuttamaan esimerkiksi Kreikkaan ja Unkariin.

Kiinan investoinnit kasvattavat myös Suomen taloutta. Pyrkiikö Kiina vaikuttamaan Suomeen?

”Suomen pitää olla realistinen ja katsoa tarkkaan investointeja”, Rislakki vastaa.

Yksi osa-alue, missä EU on maailmassa johtavassa asemassa, on ilmastopolitiikka.

EU osoittaa johtajuutta toteuttamalla Pariisin ilmastosopimusta säätämällä vaadittavat lait.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan neljäsosa EU:n budjetista on tarkoitus sitoa ilmastotoimiin.

"Korvamerkintä auttaa maita, joilla on vaikeuksia päästä ilmastotavoitteisiin, pääsemään mukaan", Tiilikainen sanoo.

EU:ssa talouskasvu ja päästöjen kasvu on onnistuttu irrottamaan toisistaan.

Seuraava ilmastovääntö käydään ensi kesänä Puolassa.

Pariisin jälkeen neuvottelut ovat takunneet. Tiilikainen ennakoi Puolan kokouksesta hyvin poliittista. Ongelma on, että kumppani Yhdysvallat ei ole enää EU:n rinnalla.

”Nyt siitä ei ole viitteitä”, Tiilikainen tuumaa.