Jutta Urpilainen olisi valmis keskustelemaan Putinin kanssa – nimeää MT:n haastattelussa kolme asiaa, jotka tekisi paremmin kuin Sauli Niinistö

SDP:n presidenttiehdokas Jutta Urpilainen ennen MTV:n presidentinvaalitenttiä Helsingissä 13. joulukuuta. Kuva: Vesa Moilanen

SDP:n presidenttiehdokas Jutta Urpilainen sanoo MT:n ehdokashaastattelussa suhtautuvan myönteisesti ajatukseen, että Suomi hakeutuisi aktiiviseksi rauhanvälittäjäksi saadakseen rauha Ukrainaan.

MT kysyi Urpilaiselta, että olisiko hän valmis keskustelemaan presidenttinä Vladimir Putinin kanssa, mikäli siitä olisi hyötyä sodan loppumiseen Ukrainassa.

”Ajattelen niin, että aina pitää olla valmis keskusteluun ja dialogiin. Ehkä ensin keskustelisin sekä komission Ursula von der Leyenin, Naton Jens Stoltenbergin ja Eurooppa-neuvoston Charles Michelin kanssa, sillä tunnen heidät kaikki henkilökohtaisesti.”

”Luulen, että yhteinen arviomme olisi se, että keskusteluyhteys kannattaisi avata, jos aloite tulisi Venäjän puolelta”, Urpilainen jatkaa.

Urpilainen katsoo, että Suomen tulisi olla ”valmis tarjoamaan palveluita jos niille on kysyntää”. Palveluilla Urpilainen tarkoittaa rauhanvälitystä. Hän korostaa, että kysynnän lisäksi Suomella pitäisi olla myös pyrkyä toimimaan tehtävässä.

Urpilainen antaa ymmärtää, että hänen johdollaan Suomi voisi pyrkiä välittäjän asemaan.

”Suomella on osaamista mutta myös uskottavuutta”, Urpilainen sanoo ja mainitsee esimerkeiksi Suomen osaamisesta CMI:n ja ulkoministeriön rauhanvälityskeskuksen.

Urpilainen hyppäsi presidenttikisaan huomattavasti myöhemmin kuin muut. Kun ensimmäiset ehdokkaat ilmoittautuivat kisaan jo vuoden alussa, Urpilainen vastasi myöntävästi puolueensa pyyntöön vasta marraskuun lopussa.

”Ei se minua jännitä. Kysymyksessä on tärkeä tehtävä Suomen kannalta ja kun tälläiseen kisaan lähtee mukaan, pitää kokea pystyvänsä tarjoamaan jotain tähän itse presidentin tehtävään.”

Urpilainen on toiminut viimeiset neljä vuotta EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavana komissaarina. Salkku tuli uutena Ursula Von der Leyenin komissioon ja komissaarina Urpilainen johtaa EU:n kumppanuustyötä yli 125 maahan.

Kuitenkin neljä vuotta sitten toimeksiannossaan Urpilaiselle Von der Leyen painotti erityisesti Afrikan tärkeyttä.

Tästä syystä Urpilaista on kutsuttu myös Afrikka-komissaariksi.

”Viimeiset neljä vuotta EU:n ulkopolitikan ytimessä on muodostanut minulle kokemusta johtajuudesta ja antanut minulle laajan kansainvälisen verkoston, jota voin käyttää Suomen hyväksi”, Urpilainen muotoilee tehtävistään saamiansa oppeja.

Urpilainen kuvattuna kuluvan vuoden heinäkuussa EU-parlamentissa Strasbourgissa. Kuva: Frédéric MARVAUX

Urpilaisen myöhäisen mukaantulon taustalla on EU-komission tiukat säännöt. Komissaari ei voi virassaan ollessa olla ehdolla tai kampanjoida kansallisissa vaaleissa.

Vaaleja varten komissaarille voidaan myöntää virkavapaa, joka Urpilaiselle myönnettiin marraskuun lopusta tammikuun loppuun. Ennen virkavapaan saamista Urpilainen ei voinut myöntyä ehdokkuuteen.

Urpilainen olisi voinut ottaa myös eron tehtävistään. Tällöin komissio olisi joko järjestänyt tehtävät istuville komissaareille työkauden loppuun tai pyytänyt pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusta tekemään esityksen uudesta komissaarista loppukaudeksi.

Tällöin loppukauden komissiossa istuisi kokoomuslainen. Politiikan taustakeskusteluissa sanotaan, että SDP:n johto tai Urpilainen ei olisi halunnut mahdollistaa kokoomukselle valintaa. Vastakkain oli kampanja-ajan pituus ja komissaarinpaikan pitäminen.

Kysytään Urpilaiselta suoraan, miksi ette suoraan eronneet tehtävistänne?

”Kukaan meistä yhdeksästä ehdokkaasta ei ole eronnut tehtävistään”, Urpilainen puolustautuu.

Hän on oikeassa. Myös Mika Aaltola tai Olli Rehn (kesk.) ovat virkavapaalla UPI:sta ja Suomen Pankista. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) hoitaa tehtäviään kampanjan ohella.

Urpilainen näkee seuraavan presidentin tärkeimmiksi tehtäviksi sitoutua Euroopan unioniin ja Natoon sekä toimia rauhan, kansainvälisen oikeuden ja moninkeskisen yhteistyön puolesta. Hänestä teemat ovat relevantteja etenkin nyt, kun maailmalla myllertää.

Ukrainassa soditaan edelleen. Tukipaketit Ukrainalle jumittaa EU:ssa ja Yhdysvaltojen kongressissa. Urpilainen on kuitenkin vakuuttunut, ettei länsimaiden tuki Ukrainalle horju.

”Olen vakuuttunut siitä, että länsi jatkaa tukea Ukrainalle. EU-maissa on vahva sitoutuminen tukeen ja varmasti löytyy keinot sille, että haluavat jäsenmaat voivat tukea Ukrainaa. Samoin myös Joe Bidenin hallinto on sitoutunut Ukrainan pitkäjänteiseen tukemiseen.”

Urpilainen kertoo MT:lle eroavansa SDP:stä, mikäli hänet valitaan presidentiksi. ”Tasavallan presidentin tehtävä on edustaa koko suomea ja presidentti ei voi olla vain yhden puolueen jäsen”, hän sanoo. Kuva: Heikki Saukkomaa

Suomen osalta Urpilainen korostaa Yhdysvaltojen kanssa maanantaina allekirjoittaman DCA-puolustusyhteistyösopimuksen tärkeyttä.

”Sopimus lähentää Suomea entisestään Yhdysvaltojen kanssa ja yhteistyöllä on täydentävä rooli suhteessa Nato-jäsenyyteen. Uskon, että sopimus parantaa myös Puolustusvoimien kykyä toimia”, Urpilainen sanoo.

Varsinaiseen vaalipäivään on keskiviikkona noin viisi viikkoa. Urpilainen on ilmoittanut kiertävänsä kaikki Suomen maakunnat jouluun mennessä.

Toistaiseksi ehdokaskisa odottaa sähköistymistä, sillä suuria eroja kärkiehdokkaiden välille ei juurikaan ole muodostunut. Myöskään Urpilainen ei suostu puhumaan MT:lle muista ehdokkaista.

Hän kuitenkin sanoo kolme asiaa, jotka tekisi paremmin kuin istuva tasavallan presidentti Sauli Niinistö.