Asukkaat huolissaan Hammaslahden koeporauksista
JOENSUU
Malmin koeporaukset Hammaslahdessa herättävät asukkaissa huolta kaivostoiminnan ympäristöhaitoista. Toisaalta alueelle kaivataan työpaikkoja.
Finn-Aust Mining kertoi toiminnastaan tiedotustilaisuudessa Hammaslahden vanhan kaivoksen rikastamon pihassa. Paikalla oli kuutisenkymmentä lähiseudun asukasta.
”Malmia on, mutta on aikaista puhua kaivoksesta”, maajohtaja Urpo Kuronen kertoi. Kaivostoimintaa harkitaan, kun tiedossa on louhittavaa noin kymmeneksi vuodeksi.
Pyhäselän Hammaslahdessa toiminut Outokumpu Oy:n kuparikaivos lakkautettiin 1987.
Lähellä asuva Kaisu-Leena Sumala oli huolissaan liikenteen melu- ja pölyhaitoista.
”Meillä on hevosia. Talosta on lainaa. Koko elämäntapa on uhattuna, jos kaivos tulee.”
Asukkaiden kommenteissa kannettiin huolta myös vesistöistä ja siitä, että hyöty valuu ulkomaille.
Kuronen korosti, että tavoitteena on maanalainen kaivos, ei avolouhos. ”Siellä louhitaan malmia, sivukiveä syntyy vain vähän. Rikastuksessa käytetään vaahdotusmenetelmää, ei bioliuotusta.”
”Kyllä tänne tarvitaan työpaikkojakin”, Hannes Rossi muistutti ja sai hyväksyviä nyökkäyksiä.
Kuronen arvioi, että uusi kaivos olisi samaa suuruusluokkaa kuin nykyinen Kylylahden kaivos Polvijärvellä. Siellä louhitaan puoli miljoonaa tonnia vuodessa ja työpaikkoja on noin 230.
Hammaslahden vanhan kai-
voksen sivukivikasat ovat happamoituneet ja laskeneet vesistöön sen verran saasteita, että viranomaiset ovat velvoittaneet silloisen yhtiön hakemaan uutta ympäristölupaa. Aivan turhaa ei siis huoli ympäristöstä ole, kun luvitusta tarvitaan vielä 27 vuotta toiminnan päättymisen jälkeen.
MATTI RONKAINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
