Toistuvien flunssien tai "tupakkayskän" taustalta saattaa paljastua astma

Yleistynyt astma voi jäädä diagnosoimatta esimerkiksi tupakoitsijoilla, jotka eivät välttämättä hakeudu hoitoon tai uskovat kärsivänsä niin sanotusta tupakkayskästä. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN.  

Astma on yleistynyt Suomessa 2000-luvulla. Sitä sairastaa arviolta noin kymmenen prosenttia suomalaisista jossakin elämänsä vaiheessa. Astman yleistymisen taustalla vaikuttavat esimerkiksi allergioiden ja ylipainon yleistyminen. Allergiat altistavat astmalle, ja ylipaino on merkittävä astman riskitekijä, kertoo Husin sydän- ja keuhkokeskuksen ylilääkäri Paula Kauppi.

”Toisaalta myös hoitoon osataan hakeutua entistä paremmin, mistä syystä diagnooseja tehdään enemmän”, Kauppi huomauttaa.

Kaupin mukaan noin kolmasosa diagnoosin saaneista sairastuu astmaan lapsena, noin kolmasosa nuorena aikuisena ja noin kolmasosa vanhempana aikuisena.

Vaikka astmaa tunnistetaan nykyisin paremmin, osa sairastuneista jää Kaupin mukaan edelleen diagnosoimatta – ja erityisesti kolmesta syystä. Allergioista kärsivät potilaat usein mieltävät ja väittävät kivenkovaan lääkärissäkin, että heillä on vain hankala allergia, jolloin lääkärin on osattava etsiä astma allergian taustalta. Osa taas hakeutuu lääkäriin toistuvien hengitystieinfektioiden takia.

”On yskää, nenä vuotaa tai tukkoinen olo, ja potilaat harmittelevat, kun on taas tämä flunssa. Toistuvat flunssat voivat sitten loppua tai harventua huomattavasti, kun todetaan, että siellä on astma taustalla ja aloitetaan säännöllinen astmalääkitys.”

Kolmas herkästi diagnosoimatta jäävä potilasryhmä ovat tupakoitsijat, jotka eivät halua hakeutua hoitoon esimerkiksi mahdollisen häpeän takia tai uskovat kärsivänsä vain niin sanotusta tupakkayskästä. Tupakointi lisää tulehdusreaktiota keuhkoissa ja altistaa siten astman puhkeamiselle.

Allergioiden, ylipainon ja tupakoinnin lisäksi astman riskitekijöitä ovat Kaupin mukaan esimerkiksi toistuvat infektiot ja krooninen poskiontelotulehdus.

”Astman riski kasvaa myös hyvin pölyisissä työympäristöissä. Lisäksi esimerkiksi kestävyysurheilijoilla, jotka harjoittelevat paljon kylmässä ilmassa, on lisääntynyt riski sairastua astmaan”, Kauppi sanoo.

Terveystalon keuhkosairauksien erikoislääkärin Esko Kurttilan mukaan astman puhkeamisen taustalla vaikuttaa usein myös jonkinlainen perinnöllinen alttius. Esimerkiksi kodin sisäilmaongelmat voivat saada sairastumaan astmaan, mutta Kurttila arvioi, että näin tuskin käy ilman perinnöllistä alttiutta.

Kurttilan mukaan lasten astmat ovat pääsääntöisesti allergista astmaa. Aikuisiän astma sen sijaan on yleensä monimuotoisempi sairaus, joka voi olla monen riskitekijän summa.

Yskä on monesti lievän astman ainoa oire. Kurttilan mukaan ihmiset saattavat sietää yskää hyvinkin pitkään ennen lääkäriin hakeutumista.

”Yskä voi olla hieman epämääräistä – se saattaa häiritä esimerkiksi vain illalla tai aamulla tai herättää yöllä. Yskä voi tulla esiin vain kylmässä ilmassa, eläinkontaktissa, voimakkaassa tuoksussa tai infektioiden jälkeen ja jäädä sitten taas pitkäksi ajaksi pois”, Kurttila kuvailee.

Yskän lisäksi astmaan voi liittyä limaisuutta, hengityksen vinkumista tai rohinaa tai hengenahdistusta. Astman mahdollisuutta selvitettäessä tehdään esimerkiksi keuhkojen toimintakokeita ja laboratoriotutkimuksia.

Astma jaettiin aiemmin ainoastaan allergiseen ja ei-allergiseen astmaan, vaikka astmaan liittyy useita erilaisia niin kutsuttuja alatyyppejä. Viime vuosina on alettu paremmin tunnistaa näitä alatyyppejä ja räätälöidä hoitoa niiden perusteella, kertoo Esko Kurttila Terveystalosta.

”Ennen oli enemmän niin, että kaikille määrättiin suoraan tietyt lääkkeet, eikä sen enempää välttämättä yksilöity hoitoa tai lääkeannoksia”, Kurttila sanoo.

Paula Kauppi Husista kertoo, että astman hoitoon on saatu viime vuosina useita uusia lääkkeitä. Hengitettävä kortisoni on edelleen hoidon kulmakivi. Lisäksi nopeasti vaikuttava, keuhkoputkia avaava lääke annetaan pääsääntöisesti kaikille potilaille oireiden hoitoon.

Uudempia astmalääkkeitä ovat esimerkiksi biologiset lääkkeet, joilla hoidetaan vaikeaa astmaa. Kaupin mukaan noin 3–5 prosentilla diagnoosin saaneista on vaikea astma.

”Keskustelu on mennyt paljon siihen, että etsitään ja pyritään tunnistamaan paremmin vaikeaa astmaa, ja tietysti on oikein, että huomio on vaikeinta tautia sairastavissa. Haluan silti muistuttaa, että astma on hyväennusteinen tauti ja ylivoimaisesti suurin osa astmaa sairastavista pääsee lääkkeillä oireistaan merkittävässä määrin eroon”, Kauppi sanoo.

Kurttilan mukaan astman hoitoon on tulossa myös lähivuosina uusia lääkkeitä.