MT-kysely osoittaa: Kesän eurovaaleissa suosikkisi riippuu iästäsi, sukupuolestasi ja asuinpaikastasi

Kesäkuun alussa ratkeaa, ketkä suomalaisedustajat astuvat EU-parlamentin aukiolla Strasbourgissa. Kuva: Joonas Immonen

Maaseudun Tulevaisuus kysyi tammikuussa yli tuhannelta suomalaiselta: ”Mitä puoluetta äänestäisit, jos Euroopan parlamentin vaalit järjestettäisiin nyt?”

Kaikista vastaajista 21 prosenttia äänestäisi kokoomuksen eurovaaliehdokasta. SDP:n ehdokkaalle antaisi äänensä 17 prosenttia ja perussuomalaisen ehdokkaalle 13 prosenttia vastaajista.

Suurimmat erot MT-kyselyn vastauksissa näkyvät siinä, että kokoomuksen kannatus on selkeästi suurinta pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla.

SDP menestyy suhteellisen tasaisesti, mutta heikommin pääkaupunkiseudulla.

Keskustan kannatus kasvaa selkeästi mennessä kohti maaseutumaisia kuntia ja Pohjois-Suomea.

Perussuomalaisten kannatus on selkeimmin jakautunut geografisesti ja kuntaryhmittäin, mikä korostuu maaseutumaisissa kunnissa ja Länsi-Suomessa.

Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat voimakkaimpia nuorissa ikäryhmissä sekä pääkaupunkiseudulla.

Erityisesti "En osaa sanoa" -valintaa tehneiden osuus on korkea vanhemmissa naisissa.

Analyysin tuloksista voidaan päätellä, että puolueiden kannatus jakautuu varsin eri tavoin maantieteellisesti, kuntaryhmittäin ja eri sukupuoli-ikä-ryhmissä.

Tämä antaa tärkeää tietoa puolueiden strategioihin ja mahdollisesti osoittaa tarpeen kohdennetulle viestinnälle tietyissä ryhmissä.

Maantieteellinen sijainnin perusteella pääkaupunkiseudulla kokoomus on vahvoilla, 29 prosenttia vastaajista äänestäisi puoluetta.

SDP:n ja vihreiden kannatus on myös korkea, 17 ja 9 prosentin kannatusluvuillaan. Keskustan kannatus on perinteiseen tapaan alhaista, vain 2 prosenttia.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolinen Uusimaa toisi kokoomukselle vieläkin paremman tuloksen 31 prosentin ääniosuudella. SDP ja vihreät tulevat seuraavina 15 ja 12 prosentin kannatuksellaan.

Etelä-Suomessa kokoomuksen kannatus laskee pääkaupungin vastauksista 20 prosenttiin, mutta SDP ja Keskusta pysyvät tasaisina.

Länsi-Suomessa kokoomus ja perussuomalaiset ovat tasoissa 16 prosentin ääniosuuksillaan kumpikin.

Pohjois- ja Itä-Suomessa tilanne on toinen: keskustan kannatus nousee 11 prosenttiin ja kokoomuksen laskee 14 prosenttiin.

Maaseutukunnissa perussuomalaiset saavat kyselyyn vastanneiden keskuudessa korkean, 25 prosentin kannatusosuuden. Keskustaa äänestäisi 15 prosenttia.

Taajaan asutuissa kunnissa keskustan kannatus jää 7 prosenttiin, mikä on heikompaa kuin puolueen suosio muissa kuntaryhmissä.

Kaupunkimaisissa kunnissa kokoomus johtaa 20 prosentin ääniosuudellaan ennen SDP:n 17 prosentin kannatusta.

Perussuomalaisten kannatus kumpuaa 31–50-vuotiaiden miesten keskuudesta (23%).

Sukupuolen ja ikäryhmän tarkastelussa kokoomuksen kannatus korostuu erityisesti nuorissa miehissä (27%) ja vanhempien miesten ikäryhmissä (29%).

Perussuomalaisten kannatus kumpuaa 31–50-vuotiaiden miesten keskuudesta (23%).

Keskusta saa voimansa vanhemmista, yli 65-vuotiaiden ikäryhmistä.

SDP:llä on hajautunutta, suhteellisen tasaista kannatusta kaikissa ikä- ja sukupuoliryhmissä.

Vihreiden kannatus on korostunut nuorissa naisissa (16%), samoin kuin vasemmistoliiton (15%).

Koko kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Osaotoksissa virhemarginaali on otantakoon pienentyessä suurempi.

Väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta ei lähde spekuloimaan sitä, kenestä tulee eurovaalien jälkeen Suomen ehdokas komissaariksi.

”Ehdokkaan nimeää aina pääministeripuolue. Jos Alexander Stubbia ei valita presidentiksi se on varmasti hän, mutta muuten en pysty heittämään tähän muuta nimeä kokoomuksesta vielä”, Ronkainen sanoo.

Ronkainen arvioi Jutta Urpilaisen (sd.) lähtevän myös ehdolle, ”koska häneltä loppuvat muuten työt kesäkuussa”.

Tilanne voisi muuttua, jos kokoomus yllättäen häviäisi merkittävästi ja joku toinen hallituspuolue nousisi vaaleissa suurimmaksi, pohtii yleisen valtio-opin professori Mikko Mattila Helsingin yliopistosta.

”Silloin paineita voisi nousta keskustella asioista hallituksen sisällä uudelleen, etenkin jos suurin voittaja olisi perussuomalaiset. Mutta niin kuin sanottu, ei tämä vaikuta tällä hetkellä todennäköiseltä skenaariolta. Esimerkiksi perussuomalaisten kannatus 2019 Euroopan parlamentin vaaleissa oli pienempi kuin saman kevään eduskuntavaaleissa”, Mattila sanoo.

Vuoden 2024 europarlamenttivaalit toimitetaan Suomessa sunnuntaina 9.6.2024.

Kyselyn toteutti MT:n tilauksesta Kantar Agri. Siihen vastasi 12.–17. tammikuuta yhteensä 1 092 henkilöä. Otanta on painotettu sukupuolen, iän, alueen ja puoluekannatuksen mukaan vastaamaan Suomen 18–79-vuotiasta väestöä.