Pekkarinen tyrmää supistetun postinjakelun
”Ei missään tapauksessa! Kuuna päivänä ei!”
Näin sanoo Itellan hallintoneuvoston puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk.) kaavailuista typistää postinjakelu viidestä päivästä kolmipäiväiseksi.
Tätä on ehdottanut Itellan toimitusjohtaja Heikki Malinen. Perusteluna on, että perinteisen postin määrä supistuu kuudessa vuodessa puoleen.
Postilain mukaan vastaanottajan tulee saada kirjelähetykset koko maassa vähintään viidesti viikossa.
”Tämä on poliittinen ja suuri yhteiskuntapoliittinen kysymys, johon ei voida ajatellakaan mentävän”, Pekkarinen jyrähtää.
”Kirjeet ja paketit kuuluvat yleispalveluvelvoitteen piiriin ja siitä on pidettävä tarkasti kiinni. Jos sitä ei pystytä pitämään, laki antaa mahdollisuuden kerätä rahaa kermankuorijoilta tai verovaroista.”
Kermankuorijoilla Pekkarinen tarkoittaa kaupunkiseuduilla toimivia kaupallisia jakeluyhtiöitä, ”jotka eivät kanna vastuuta mistään muusta”.
Jakelun harventaminen koskisi kaikkea päiväpostia. Aikakauslehdet ovat ilmoittaneet, että niille harvempi jakelu sopii. Maaseudun Tulevaisuus jaetaan jo nyt kolmesti viikossa päiväjakeluna.
Pekkarisen mukaan erillinen asia ovat aamulla jaettavat sanomalehdet. Varhaisjakelu uhkaa vaarantua Itellan kaavailemien roimien hinnankorotusten vuoksi.
”Vaikeimmassa asemassa on varhaisjakelu harvimmin asutuilla alueilla.”
Selvitysmies Tuomas Harpf esitti keskiviikkona suomalaiselle medialle määräaikaista, yhteensä noin 30 miljoonan euron tuotanto- ja innovaatiotukea sekä lehtien arvonlisäveron alentamista viiteen prosenttiin.
”Nyt esitetyn tuen sijasta vähät rahat olisi mielestäni järkevää käyttää siten, että niillä tuetaan postin jakelua harvimmilla alueilla. Ei keskellä Jyväskylää toimiva jakelija tarvitse tukea, mutta sama toimija tarvitsee kompensaatiota harvemmilla alueilla tapahtuvaan jakeluunsa.”
Viestintäministeri Pia Viitanen (sd.) suhtautuu Harpfin ehdotukseen myönteisesti ja aikoo viedä asian kehysriiheen keskusteltavaksi maaliskuun lopulla.
”Kotimaista sisältöä tuottava media on sananvapauden ja toimivan demokratian keskeinen takaaja. Kyse on henkisestä huoltovarmuudesta”, ministeri linjasi.
Suomessa mediaa tuetaan vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
