Sasi: Suomi pärjää ilman perustuslakituomioistuinta
Entinen kansanedustaja ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi on ruotinut eduskunnan perustuslakityön kipupisteistä.
Entinen kansanedustaja Kimmo Sasi toimi eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana 2003–2011. Kuva: Kari SalonenEntinen kansanedustaja Kimmo Sasi (kok.) sanoo, että Suomessa riittää, että eduskunnan perustuslakivaliokunta päättää perustuslakitulkinnoista, eikä tarvita omaa perustuslakituomioistuinta.
Hänen mielestään demokratia vahvistuu, kun perusoikeustulkinnoista vastaa ensisijassa parlamentin valiokunta eivätkä perustuslakituomarit.
Sasin mielestä myös perusoikeustulkintoihin sisältyy myös poliittisia arvovalintoja.
"Tällaisen punninnan tekeminen kuuluu demokraattisesti valituille päätöksentekijöille. Tämä vähentää myös painetta tuomarinimitysten politisoinnille", hän kirjoittaa Elinkeinoelämän valtuuskunnan kirjoittamassaan raportissa.
Perustuslakituomioistuimen tarvetta vähentää myös se, että tuomioistuimilla on oikeus arvioida lakisäännösten perustuslainmukaisuus. Sasi ei usko, että ratkaisukäytännöissä tapahtuisi suurta muutosta.
"Perustuslakituomioistuimen jäsenet olisivat mitä todennäköisimmin pääasiassa perustuslakivaliokunnan nyt käyttämiä asiantuntijoita."
Sasin sanoo, että eduskunnan muille valiokunnille pitäisi antaa entistä suurempi rooli päätöksissä. Hän arvioi, että lausuntoja antavat asiantuntijat eivät välttämättä pysty pelkän hallituksen esittelytekstin perusteella arviomaan, miten säädökset vaikuttavat käytännössä.
Perustuslain pykälä poistettava
Perustuslaista tulisi poistaa 124. pykälä, joka velvoittaa merkittävien julkisten tehtävien antamisen ainoastaan viranomaisille. Sasin mielestä säännös sitoo tarpeettomasti eduskunnan ja viranomaisten harkintavaltaa tehtävien tarkoituksenmukaisessa järjestämisessä.
"Muissakaan länsimaissa ei vastaavaa säännöstä ole", Sasi sanoo.
Nykyisellään julkisia hallintotehtäviä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia tai oikeusturvaa. Merkittäviä julkisia tehtäviä voidaan antaa ainoastaan viranomaiselle.
Sasin mielestä kyseinen pykälä uhkaa kansalaisen perusoikeuksia etenkin työn ja elinkeinovapauden suhteen.
"Käytännössä elinkeinovapaus saa aina syrjäytyä, jos asiaa joudutaan arvioimaan vallanjakosäännöksen kannalta", Sasi sanoo
Opponoija puuttuu päätöksenteossa
Sasi on ruotinut perustuslakivaliokunnan toimintaa. Hän toimi elimen puheenjohtajana 2003–2011.
Perustuslakivaliokunnan nykyinen käsittely ei täytä Sasin mielestä hyvän oikeudellisen ratkaisuprosessin edellytyksiä. Hän kaipaa käsittelyyn myös vastakkaisia näkemyksiä.
"Valiokunnan kuulemisessa ei ole kahta vastakkaista osapuolta, joiden argumenttien harkinta tulisi asiantuntijoiden avulla ratkaisuvaltaa käyttävien päätettäväksi. Asiantuntijakuulemisessa ei tapahdu aitoa argumenttien punnintaa ja haastamista."
Valiokunnan päätöksistä puutuu myös hallitus–oppositio-vastakkainasettelu. Tavallisesti valiokunnan päätökset ovat yksimieliä. Myös hallitus pidättäytyy usein painostamasta valiokuntaa päätöksenteossa.
"Viimeiseksi on jäänyt yritys vaikuttaa vuonna 2005 laissa sotilaallisesta kriisinhallinnasta. Riippumattomuus turvaa sen, että perustuslakivaliokunta kykenee tekemään ratkaisunsa itsenäisesti."
Sasin miestä ongelma myös on, että Suomessa on kourallinen perustuslakiasiantuntijoita. Usein he toimivat myös julkisuudessa.
"Valiokunnan kuulemilta asiantuntijoilta pitää edellyttää julkista luottamusta. Jos asiantuntija on julkisuudessa ottanut ennakkoon vahvasti kantaa käsiteltävään asiaan, häntä ei voitaisi kutsua kuultavaksi", hän kirjoittaa.
EVA Raportt: Lain vartijat – Perustuslaki on ehdoton, mutta kenen käsissä on sen tulkinta .
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
