”SAK:lla ja MTK:lla on paljon yhteistä”
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly arvelee, että puhdas ruoka ja ympäristö nousevat arvoon arvaamattomaan. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoSuomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK julkaisi tammikuun alussa toisen palkansaajajärjestön, STTK:n, kanssa Suomelle kasvuohjelman. Kiintoisaa oli, että siinä maamme tulevaisuuden kasvualoiksi oli listattu puhdas ruoka, metsä, puurakentaminen, kaivokset, arktiset olot sekä matkailu.
Samanlainen ohjelma olisi voinut olla MTK:lla.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyn mukaan SAK:lla ja MTK:lla onkin entistä enemmän yhteistä.
”Täällä liitossa ovat mukana elintarvike-, puu- ja paperiteollisuus ja meillä on hirveän paljon kontakteja maaseutuun”, Lyly sanoo Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa.
”Puhdas ruoka ja ympäristö nousevat arvoon arvaamattomaan, ja näitä Suomen vahvuuksia pitäisi hyödyntää enemmän. Mielestämme niiden, jotka luonnonvaroista elävät, pitää pystyä elämään maaseudulla ja tuottamaan kotimaista ruokaa.”
MTK ja SAK evästivät yhdessä maan hallitusta viime hallitusohjelmaneuvotteluissa, mutta juuri nyt ei yhteishankkeita ole vireillä. Puheenjohtajat pitävät kyllä yhteyttä.
Yksi yhdistävä toive on tasaisesti toimiva puukauppa. SAK:n mielestä puunjalostukseen ja biomassatuotantoon saisi paremmin puuta esimerkiksi ulottamalla metsämaa kiinteistöveron piiriin. Siitä hyötyisivät sekä metsä jämäkämpänä hoitona että kunta verotuloina.
Metsänomistajat ja MTK ovat vastustaneet ajatusta.
Lyly soimaa metsäteollisuutta siitä, että siellä on vitkuteltu tuotekehityksen kuten muovin korvaamisen kanssa biosellulla ja että isompi puurakentaminen juroo.
SAK on perinteisesti pitänyt työväestön puolta tehdaspatruunoita vastaan, mutta nykyisin se myös yrittäjien etujärjestö. Yhä useampi näet työllistää itse itsensä.
Lylyn mukaan yksinyrittäjäjäseniä on vielä vähän, mutta he hyötyisivät palkansaajien työehtosopimuksista oman yrittäjäpalkkansa mitoittamisessa.
”Tässä näkyy se iso kuva, että yritysten riskiä ja joustoja ollaan siirtämässä työntekijöille. Pätkä-, vuokra- ja muut silpputyöt sekä työaikojen järjestelyt pienentävät yrityksen vastuuta.”
”Mutta kuinka kauan yritystä pitää tekohengittää laskemalla palkkoja? Emme ole tähän valmiita.”
Lylyn mukaan viime aikojen mallimaana pidetty Saksa selätti talouskriisin juuri joustojen ansiosta, eikä todellisia uudistuksia tuottavuuden tai työelämän eteen tarvinnut tehdä.
”Siksi olemme tarkkoja perälaudasta.”
Palkka-alesta puhuttaessa on muistutettu, että viljelijät ja osa-aikatyöntekijät ovat olleet palkkakuopassa vuosia.
”Viljelijöiden ja meidän välinen vastakkainasettelumme on paljon pienempää kuin ennen, mutta EK:n kanssa meillä on sama jännite kuin ennenkin. Suomen yhteinen asia on ollut kaikkien intressi aina, mutta kysymys on siitä, että kun yhdessä tehdään kakku, kuinka se jaetaan”, Lyly sanoo.
SAK:lla onkin tuleviin työmarkkinapöytiin monta vaatimusta.
Ruuan arvonlisäveroa ei saa korottaa ja sokeriveron tulee huolehtia tuotannon pysymisestä Suomessa.
Työttömät, osa-aikaiset ja osatyökykyiset pitää työllistää.
”TE-keskuksissa on menty pikkuisen siihen suuntaan, että niitä välitetään, jotka työllistyisivät muutenkin. Nyt pitäisi kiinnittää huomiota pitkäaikaistyöttömiin ja nuoriin ja TE-keskusten määrärahoista pitää huolta huonossakin tilanteessa”, Lyly sanoo.
Palkankorotukset pitäisi määritellä koko viennin perusteella ja maksaa kaikille. Tämän päälle SAK hyväksyy tuottavuuspalkkiot.
”Työnantajat eivät halua yleissopimuksia, mutta ay-liikkeen perustehtävä on pitää kaikista huolta ja ajaa korotuksia kaikille. Tässä on se iso ero.”
Korotuksen suuruus tulisi olla sellainen, että erityisesti pieni- ja keskituloisten ostovoima turvataan, ”millä siihen sitten päästäänkään”. Se tarkoittaa käytännössä samaa kuin inflaatio, joka oli viime vuonna 2,8 prosenttia ja ennuste tälle vuodelle on 2,4 prosenttia.
Lyly ei niele muun muassa valtiosihteeri Raimo Sailaksen ajatusta siitä, että vuoden 2008 palkankorotukset olisivat syynä Suomen kustannusrakenteen heikkenemiseen.
”Iso murros tapahtui siinä, että samaan aikaan tuli talouden syöksy. Nykyinen raamisopimus ei ole heikentänyt kilpailukykyä millään tavalla.”
Lyly uskoo hallituksen tietävän, mihin tämä maa on menossa ja säästöluvutkin ovat tiedossa.
”Kuusi puoluetta on varmaankin lisännyt hallitustyöskentelyn vaikeuskerrointa keskinäisessä työskentelyssä ja eurokriisi on syönyt aikaa ja vienyt valokeilaa kotimaan asioista.”
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
