Pohjavesi matalimmillaan 60 vuoteen Länsi-Suomessa – viime kesä vaikuttaa

Länsi-Suomessa pohjavesi on painunut matalammalle kuin ikinä elokuussa, kaivoissa ämpäri kumahtaa pohjaan. Kuva: Markku Vuorikari

Kuva: Jukka Pasonen

Pohjavedet ovat länsirannikolla nyt ajankohtaan nähden matalimmillaan vuoden 1962 jälkeen, jolloin mittauksia alettiin tehdä, Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja ely-keskusten tiedoista selviää.

Erityisen matalalle pohjavedet ovat painuneet Siika-, Pyhä-, Karvian- Kyrön- ja Närpiönjoen alueilla Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalla sekä Satakunnassa.

Lounais-Suomessa tilannetta helpottavat eilen tiistaina alkaneet sateet.

Alle vuosiminimien keskiarvon pohjaveden pinta on painunut kauttaaltaan Länsi-, Keski- ja Etelä-Suomessa. Sen sijaan idässä ja varsinkin pohjoisessa on satanut sen verran reippaasti, että siellä pohjavedet ovat keskiarvoa korkeammalla.

Lännessä pohjavedet ovat ympäristöhallinnon mukaan pääosin 10–40 senttiä ajankohdan keskiarvoja alempana, paikoin sitä enemmän, mutta vaihtelu paikkakunnittain on suurta.

Esimerkiksi Laihian Kylänpään mittausasemalla pohjaveden korkeus on nyt lukemissa 34, 40 metriä merenpinnasta eli liki kaikkien aikojen matalin. Pohjaveden ajankohdan keskikorkeus on siellä 35,20 metriä on 80 senttiä nykyistä korkeammalla.

Korkeimmillaan pohjavesi on noussut yli 36 metrin elokuun alussa.

Pääosin pohjavesien pinnan mataluus johtuu Syken mukaan viime vuoden kesän vähäsateisuudesta, jota lumien sulamisesta johtunut pohjaveden pinnan nousu ei korvannut.

Pohjavedet jatkavat laskuaan luontaisesti syys–lokakuun vaihteeseen asti, jolloin yleinen kasvukausi on loppunut.

Vähäisten sateet ja helteet ovat aiheuttaneet myös maankosteuden roimaa vajausta, mikä näkyy myöhemmin pohjavedessä. Loppukesän ja syksyn sateet määrittävät, kuinka alas pohjaveden pinnat lopulta laskevat.