Jäte- ja hankintalain vaikutukset maaseudulle syynätään ministeriössä

Jätelakiin aiottu muutos rajaisi kuntien yksinoikeuden asumisesta syntyviin jätteisiin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden, koulutuksen ja hallinnon sekä maatalouden vaaralliset jätteet siirtyisivät jätteentuottajan itsensä vastuulle. Kuva: Jarkko Sirkiä

Ympäristöministeriö selvittää hankintalain ja jätelain muutosten yhteisvaikutukset. Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokan mukaan tarkoitus on muun muassa varmistaa, että jätehuolto toimii myös haja-asutusalueilla, vaikka kuntien toimintaa jätehuollossa rajataan.

Selvityksen on määrä valmistua lokakuun loppuun mennessä. Työhön on myös perustettu jätealan toimijoista ja asiantuntijoista koostuva työryhmä.

Ympäristöministeriö julkaisi heinäkuun alussa selvityksen, jossa arvioitiin jätelain muutosten vaikutuksia. Siinä todettiin, että kuntayhtiöiden toiminnan rajaaminen asumisesta syntyviin jätteisiin toisi myönteisiä vaikutuksia tiheään asutuille alueille.

Kielteiset vaikutukset voisivat kasautua heikkona palveluiden saatavuutena ja hinnannousuna harvaan asutuille seuduille.

Selvityksessä kuitenkin todettiin, että koko maassa vaikutukset jätehuoltoon ovat pieniä. Kuntien vastuulta pois siirrettävien sote-palveluiden, koulutuksen ja hallinnon osuus yhdyskuntajätteestä on noin kymmenesosa. Myös maatalouden vaarallinen jäte siirtyisi jätteentuottajan itsensä vastuulle.

Koska hankintalain uudistuksessa kunnallisten jäteyhtiöiden mahdollisuuksia myydä palveluitaan yrityksille kavennetaan, muutoksilla voi olla toisiaan vahvistavia vaikutuksia jätehuoltoon.

Hankintalailla tai jätelain muutoksilla ei suoraan ole vaikutusta kotitalouksien jätehuoltoon. Asumisjäte on jatkossakin kuntien vastuulla.