Energiateollisuus haluaaturveveron vuoden 2012 tasolle
Turve ja metsähake työllistävät Suomessa suoraan tai välillisesti noin 16 000 ihmistä. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoHallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi tiistaina, että turpeen ja metsähakkeen osalta tehdään ratkaisuja, jotka varmistavat niiden kilpailukyvyn suhteessa kivihiileen.
Ratkaisuja valmistellaan elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) ja valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd.) johdolla.
Bioenergia ry:n hallituksen puheenjohtaja Esa Lindholm pitää hallituksen uutta linjausta tärkeänä muutoksena suomalaisessa energiapolitiikassa.
”Toivottavasti tämä käänne heijastuu hakkeen tukeen ja turpeen veroon niin merkittävästi, että energiayhtiöt voivat jatkossa ottaa kaiken mahdollisen tehon kotimaisesta energiasta”, Lindholm sanoo.
Suomen suurimman biovoimalaitoksen Alholmens Kraftin toimitusjohtajan Roger Holmin mukaan turpeen ja metsähakkeen osalta pitäisi palauttaa vähintään vuoden 2012 tilanne, jotta ne olisivat jälleen kilpailukykyisiä kivihiilen nähden.
Vuonna 2012 turvetta verotettiin 1,9 euroa megawattitunnilta. Vuoden 2013 alussa vero nousi 4,9 euroon ja ensi vuoden alussa sen piti nousta 5,9 euroon.
Viime keväänä hallitus perui ensi vuoden alkuun tarkoitetun korotuksen.
Turveveron korotukset ovat merkinneet sitä, että hakkeen tukea on jouduttu leikkaamaan samaan aikaan EU:n sääntöjen edellyttämällä tavalla.
Metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuki oli vuonna 2012 enimmillään 18 euroa megawattitunnilta. Nyt se on enimmillään enää 13,1 euroa.
Alholmens Kraftilla turveveron kiristyminen ja haketuen leikkaus ovat lisänneet rajusti kivihiilen käyttöä.
”Vuosina 2011–2012 meillä kivihiilen osuus oli noin 10 prosenttia, nyt se on noussut 50 prosenttiin. Jos mitään ei tehtäisi, kivihiilen osuus olisi parin vuoden päästä 70 prosenttia”, toimitusjohtaja Holm sanoo.
Puuta Alholmens Kraftin polttoaineista oli parhaimmillaan 56 prosenttia, tänä vuonna enää 20 prosenttia.
Suomessa energiapuun käyttö on ottanut askelia tänä vuonna taaksepäin ja Metsäntutkimuslaitos ennustaa, ettei se kasva ensi vuonnakaan.
Hallituksen uudella linjauksella muutos parempaan voisi tapahtua energiayhtiöiden mukaan kuitenkin nopeasti.
Oulun Energian liiketoimintajohtaja Pertti Vanhala kiittelee hallitusta ja tulkitsee lehden kääntyneen energiapolitiikassa.
Viime vuosina energiapolitiikan poukkoilun seurauksena musta pekka on Vanhalan mukaan jäänyt pienyrittäjille, jotka toimivat turpeen ja hakkeen hankintaketjussa.
”Nyt on tärkeää, että yrittäjien usko tulevaisuuteen palautuu”, Vanhala sanoo.
Puusta ja turpeesta sähköä jauhava Oulun Energian lauhdeyksikkö on seisonut kylmillään, koska aiemmat vero- ja tukiratkaisut tekivät käytön kannattamattomaksi.
Oulun Energiassa lasketaan, että käyttämättä jäi puuta ja turvetta vuodessa 0,8 terawatin edestä.
Kyseisen kotimaisen polttoainemäärän hankintaan olisi tarvittu 300 työntekijää. Hankinnasta olisi jäänyt tuloja Oulun seudulle 20 miljoonaa euroa.
Suomessa metsähakkeen ja turpeen arvioidaan työllistävän suoraan tai välillisesti 16 000 ihmistä.
JUHA KAIHLANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
