Lumimuutos-osuuskunta ennallistaa pilattuja luontokohteita yritysten ja kalastajien varoilla – maanomistajat innolla mukana, eivätkä juuri tukia kysele

Tero ja Kaisu Mustonen asuvat Selkien kylällä Kontiolahdella. Käyttövesi haetaan kaivosta. Pariskunnan perustaman Lumimuutos-osuuskunnan tavoitteena on ennallistaa kymmeniä tuhansia hehtaareja luontoarvonsa menettäneitä alueita. Toimintaan houkutellaan mukaan paikallisia asukkaita ja elinkeinonharjoittajia. Kuva: Lari Lievonen

Aikanaan turvetuotannon pilaamalla Linnunsuolla Kontiolahdella sinnitteli vain muutama lintulaji. Vuosina 2010–2011 valuma-alueella ilmeni kalakuolemia, minkä jälkeen silloinen Vapo paikkaili tilannetta perustamalla kosteikon.

Suojelualuetta laajennettiin 180 hehtaarin kokoiseksi ennallistamalla soita. Aluetta hoitavan Lumimuutos-osuuskunnan ansiosta Linnunsuolla viihtyy nykyään liki parisataa lintulajia. Takaisin ovat uiskennelleet myös ahven, made, hauki ja säynävä, ja taimenen sekä harjuksen elinympäristöt on palautettu. Joukon jatkeena kurnuttelee rauhoitettu viitasammakko.

"On uskomatonta nähdä, kun lajit palaavat. Se on suurin palkinto", toteaa tutkija, kalastaja ja kyläaktiivi Tero Mustonen. Hänen ja vaimonsa Kaisu Mustosen perustaman Lumimuutoksen myötävaikutuksella Selkien kylän lapsilla on mahdollisuus tutustua uiveloon. Linturetkiä varten osuuskunta on rakentanut Linnunsuolle lintutornin ja tulenpitopaikan.

Voittoa tavoittelematon Lumimuutos koppasi Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpalkinnon 2021. Takataskussa on myös Euroopan arvostetuimpiin kuuluva St Andrewsin ympäristöpalkinto.

Tähän mennessä osuuskunta on ennallistanut yli 50 kohdetta, joiden vaikutus ulottuu noin 31 000 hehtaarille.

Toisinaan osuuskunta ostaa suojeltavaksi tai ennallistettavaksi luontokohteita, joita uhkaa tai jotka on pilannut teollisuuskäyttö. Pohjoisilla kohteilla tehdään yhteistyötä saamelaisten ja Metsähallituksen kanssa.

Alkuperäiskansojen ja luontaistalouksien asioiden edistäminen sekä paikallisten osallistaminen ovat osuuskunnan toiminnan ydintä.

Tero Mustosen kokemuksen mukaan maanomistajia on helppo lähestyä kysymällä, haluaisivatko he osallistua yhteiseen hyvään turvemailla, jotka eivät parhaillaan tuota mitään.

"Kymmenen vuoden aikana noin 99 prosenttia maanomistajista on lähtenyt ennallistamishankkeisiin mukaan."

Moni maanomistaja ei kaipaa tukia, sillä hekin hyötyvät virkistysarvojen paranemisesta, mökkitonttien arvon noususta sekä lintujen ja kalojen paluusta. Toki monenlaisiin suojeluhankkeisiin on tukiakin haettavissa.

"Uudentyyppisen luontotoimintamme ja perinteisen luonnonsuojelutyön välille on löytynyt leikkauspiste”, Tero Mustonen toteaa ja harmittelee, millaisia traumoja muun muassa pakkosuojelulta maistunut Natura-ohjelma aiheutti. Vanhakantainen luonnonsuojelu vaatii uudenlaista tarkastelua.

"Suojelualueiden alkuperäinen funktio voi muuttua lajien muutoksessa. On ymmärrettävä, että kaikki kiertää. Vesistöjen osalta on tarkasteltava valuma-alueita ja niiden kytkeytyneisyyttä."

Lumimuutos työllistää parhaimmillaan noin 30 henkeä Suomessa. Lisäksi järjestön koordinaattoreita ja kumppaneita on ulkomailla parisataa. Kylävetoista suojelutyötä tehdään muun muassa Nigeriassa ja Venäjällä. Alkuperäiskansojen oikeuksia puolustetaan niin Australiassa kuin Uudessa-Seelannissakin.

Kansainvälisen työn myötä Mustosella on tarve pyristellä irti kansallisista hokemista, kuten: "Meillä on maailman puhtaimmat vedet ja paras metsätalous. Asioita tulisi tarkastella niin kuin ne ovat."

Lumimuutos tunnetaan myös arktisesta tutkimustyöstään. Linnunsuolla osuuskunta tekee hiilimittauksia yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa. Yhtenä Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raporttien pääkirjoittajista Mustosta kiinnostaa, paljonko ennallistettu suo sitoo hiiltä ja millainen merkitys sillä on taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

"Hiilikeskusteluun tarvitaan tieteellisiä argumentteja. Saatavilla on hyvin vähän dataa vanhojen turvetuotantoalueiden jälkikäytöstä."

Ennallistaminen kosteikoksi estää heti merkittävästi maaperästä lähtevää hiilidioksidia, mutta palautuminen hiilinieluksi vie aikaa ja vaatii rahkasammalen ja muiden kasvien paluuta. Lisäksi metaania vapautuu ennallistamisen aikana, joten vie aikaa, että päästään hiilitasapainoon ja nieluksi. Lisäksi on huomioitava, että kymmenet eri suotyypit nappaavat hiiltä eri tavoin.

Hiilensidontakyky on selvitettävä siksikin, että hiilensidontapalveluja kaupataan nyt ties millä perusteilla. Niiden sertifiointi ja hyöty pitäisi varmistaa kohde kohteelta.

Luonnon monimuotoisuutta soiden ennallistaminen palvelee kiistatta. Hallituksen tavoitteena on pysäyttää luontokato Suomessa lähivuosina.

Lumimuutoksen budjetti on kasvanut yli 2 miljoonaan euroon. Suojelutyötä rahoittavat muun muassa Finnair sekä Koneen, Nesslingin ja Googlen säätiöt. Toimintaa rahoitetaan myös ammattikalastuksella, joka on yksi Mustosen elinkeinoista.

Lumimuutoksessa koetaan, että raha etsiytyy onnistuneiden hankkeiden luokse.

Ennallistaminen ei ole nappikauppaa. Pelkästään Linnunsuon valuma-alueella Jukajoella ennallistamistöihin on kulunut miljoonia euroja.