Lakka vaatii pakkasen tuoman levon
KAJAANI (MT)
Taimitarhayrittäjä Kari Komulainen tietää, että lakan, mesimarjan tai karpalon taimien kasvattaminen ei onnistu noin vain. Peuraniemen taimitarhallakin tuotannon käyntiin saaminen vaati monta yritystä, ja erehdyksiäkin tuli tehtyä.
”On menty aina nöyränä mehtään ja katsottu, miten marja kasvaa luonnossa.”
Nyt tuotanto on saatu hyvään vauhtiin, ja tänä vuonna lakan taimien tuotanto moninkertaistuu.
Taimien menekki on taattu, sillä ”Hollantiin ostettaisiin kaikki, mitä täällä saadaan tuotettua”. Kotimaa säilyy kuitenkin edelleen päämarkkinana, ja myynti Hollantiin pysyy sivuosassa.
Lakan viljelyn karkaamista Hollantiin on muutenkin turha pelätä. Lakka kun vaatii menestyäkseen ainakin kahdeksan viikon vuosittaisen lepojakson pakkasessa. Sitä Hollannissa on tuskin tarjolla.
”Mutta voidaan me tietysti myydä joka vuosi uudet taimet niin kuin hollantilaiset myyvät tänne aina uudet joulutähdet”, Komulainen naurahtaa.
Komulainen kertoo, että lakkaa yritettiin aluksi tuottaa norjalaisista taimista ja norjalaisella lisenssillä. Ratkaiseva sysäys oli kuitenkin kotimaisen Nyby-lajikkeen löytyminen.
Tämä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Vaasan seudulta löytämä lajike on kaksineuvoinen ja varma marjantekijä. Se tuottaa marjoja oman siitepölynsä voimallakin, mutta ristipölytyksestä on etua.
Paitsi vaativaa, metsämarjojen taimituotanto on myös hidasta. Lakan emotaimi saa kasvattaa ensin neljä vuotta juurta. Vasta sen jälkeen juuret pilkotaan ja pannaan multaan kasvattamaan uusia taimia.
Juuren kasvu pikkutaimeksi kestää vuoden ja isommaksi taimeksi kasvu kaksi vuotta.
Jo vuoden vanhoja pikkutaimia tosin ostetaan mielellään postimyynnissä.
”Se on harrastajalle sopiva ja juuri sopivan kokoinen postissa lähetettäväksi”, Komulainen sanoo.
Komulainen kertoo, että alun perin ajatus oli aloittaa perinteinen mansikan viljely. Nuasjärven rannasta ostetulla tilalla oli kuitenkin niukasti peltoa, ja se saatiin tehokkaammin hyödynnetyksi varmennettujen taimien kasvatuksessa.
Tuotanto aloitettiin mansikan taimista, ja sitä varten perustettiin yritys vuonna 1996. Vuonna 2002 laajennettiin lakan ja karpalon taimiin. Vadelman, herukan, tyrnin ja pensasmustikan ensimmäiset taimet saatiin myyntiin vuonna 2006 ja mesimarjan taimet vuotta myöhemmin.
Nyt valikoimassa on kaikkia yleisimpien marjakasvien taimia sekä koko joukko erikoisuuksia.
Hollantiin on kysytty muun muassa sianpuolukkaa ja riekonmarjaa, mutta toistaiseksi niiden taimituotanto ei ole onnistunut.
Lakan viljely ei Komulaisen mielestä ole ylivoimaisen vaikeaa, kun ottaa huomioon muutamia perusasioita. Lakka on happaman maan kasvi, kuten karpalokin.
Kumpikaan ei kuitenkaan ole vesikasvi, vaikka kasvaa suolla. Ne tarvitsevat pääsyn runsaan veden varastoille, mutta vedessä ne eivät saa olla.
”Varsinkin karpalo on arka kuivumiselle”, Komulainen kertoo kokemuksen antamaa opetusta. Hyvin talvehtineet karpalot hävisivät monena vuonna, ja viljelykokeilu ajateltiin jo lopettaa.
Karpalon ja mesimarjan viljelijän on turha odottaa kovin runsaita satoja, mutta harrastemarjana ne ovat mainioita. Molempia myydään nyt amppeleissa. Marjoja tulee ainakin maistiaisiksi.
JOUKO RÖNKKÖ
On menty
aina nöyränä mehtään ja katsottu, miten marja kasvaa luonnossa.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
