Murtoja tehdään eniten pikkupaikkakunnilla
Murroista suurin osa tehdään maaseudulla tai pikkukaupungeissa. Omakotitaloihin ja rivitaloihin pitkäkyntinen pääsee helpommin sisään kuin kerrostaloihin.
If Vahinkovakuutusyhtiön ja poliisin tilaston mukaan jopa seitsemän kymmenestä murrosta tehdään suurten kaupunkien ulkopuolella.
Asuntokanta selittää suurta osaa pienten paikkakuntien asuntomurroista. Pienillä paikkakunnilla asutaan omakotitaloissa ja rivitaloissa. Myös mökkimurrot näkyvät tilastoissa.
”Kodin lukituksesta ja postien hakemisesta kannattaa huolehtia”, korvauspäällikkö Mikko Vaitomaa Ifistä neuvoo.
Murtovarkaat suosivat asuntoja, joissa asukasväki on poissa. Maaseudulla ei Vaitomaan mukaan kannata pelätä liikaa, kunhan asumisen jäljet näkyvät.
Naapuria voi pyytää huolehtimaan postista ja pihan istutuksista lomamatkan aikana. Sosiaalisessa mediassa ei kannata kertoa lomansa aikoja. Myös turvalukko teettää varkaalle töitä.
Mökkimurtoja ilmoitetaan vakuutusyhtiöihin erityisen paljon loppukesällä varsinaisen loma-ajan päätyttyä. Pihaan pääsee ajamaan helposti ja mökkejä ei vielä ole laitettu talvikuntoon.
Maaseudulla mökkimurto aiheuttaa yleensä suuremmat vahingot kuin murto suurissa kaupungeissa.
Murtovahinko on Ifin tilastojen mukaan keskimäärin 1 400 euroa.
”Vakuutus ei korvaa menetettyjen esineiden tunnearvoa ja yksityisyyden loukkausta.”
Suomen 20 suurimmassa kaupungissa tehdään alle 40 prosenttia kaikista murroista. Silloin murtaudutaan yleisimmin kellarikomeroon.
Murtautuja ei kerrostalossa saa työrauhaa samalla tapaa kuin omakotitaloissa tai rivitaloissa. Niiden ovet ja ikkunat ovat maan tasalla.
Kerrostalossa myös käytävät kaikuvat.
”Kerrostalojen ovet tehdään järeiksi paloturvallisuuden takia”, Vaitomaa sanoo.
JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
