Syysviljojen kasvitautiriski otettava huomioon

Kasvukauden tehoisa lämpösumma Jokioisilla 26.5. oli 103 päiväastetta. Vuosi sitten samana päivänä lämpösumma oli 195 päiväastetta.

Syysruis on tulossa tähkälle. Lippulehtivaiheella tehtävällä laontorjunnalla on kiire tehoaineilla mepikvatti-, trineksapakki-etyyli tai etefoni.

Etefonin käyttö suhteutetaan jo käytetyn klormekvatin käyttöaikaan ja määrään. Klormekvattikloridilla ei ruista saa enää käsitellä.

Kasvitautiriski on suuri hyvin talvehtineissa ruiskasvustoissa. Lippulehtivaiheessa tehty strobiluriiniseostorjunta tehoaa laikkutautien lisäksi myöhemmin kasvukaudella leviävään ruskearuosteeseen.

Syysvehnän lehtilaikkutaudit ovat runsastuneet viimeisen viikon aikana. Sateet ovat luoneet leviämiselle ja tartunnalle suotuisat olosuhteet. Lohkoilla esiintyy sekä harmaalaikkua, pistelaikkua että ruskolaikkua. Vehnän monokulttuurilohkoilla esiintyy paikoin hyvin runsaasti pistelaikun oireita.

Fungisidiresistenssin muodostumisen ehkäisemiseksi on tärkeää, että torjunta-aineita käytetään vain, jos se on välttämätöntä ja että torjuntaan käytetään monipuolisesti eri tehoaineita.

Mahdolliset vehnän kääpiökasvuviruksen (WDV) oireet tulevat näkyviin syysvehnän korrenkasvuvaiheessa. Tilanne kannattaa tarkistaa etenkin niillä alueilla, joilla virusoireita on aiemmin havaittu.

Kevätviljakasvustoissa ei vielä ole havaittu tuhoeläinongelmia, mutta kylvöjen myöhästyminen lisää kahukärpäsvioitusriskiä. Ensimmäiset kahukärpäset on jo havaittu Jokioisissa, myös ohrakirppoja on liikkeellä.

Sään lämmittyä kirppoja on paljon liikkeellä ja niiden tarkkailu on tarpeen taimettuvilla kevätöljykasveilla. Kirppavioituksia voi ilmetä nopeasti, jos taimettuminen on hidasta tai epätasaista.

Pyretroidiruiskutusta voi harkita, jos havaitaan keskimäärin 1kirppa/sirkkataimi tai jos 30 prosenttia sirkkalehtien pinta-alasta on syöty.

Rapsikuoriaistarkkailu on tarpeen niillä syysöljykasvilohkoilla, jotka eivät ole vielä alkaneet kukkia. Kaalikoista on edelleen yksittäisiä havaintoja. Etanat ovat paikoin vioittaneet syysöljykasveja.

Kuminakoi on edelleen lennossa Etelä-Suomessa, mutta ensimmäiset vastakuoriutuneet toukat on jo havaittu 25.5.2015 Jokioisissa, jolloin lämpösumma oli 97 päiväastetta.

Toukkien tarkkailu kannattaa aloittaa viimeistään lämpösumman lähestyessä 130 astetta. Kuminakoin torjunta pyritään kohdistamaan pieniin toukkiin kuminan ruusukeasteella ennen kuminan kukinnan alkamista.

Vaihtelua kuminakoin lento- ja muninta-ajankohdissa voi olla paljon, mikä vaikeuttaa torjunnan ajoitusta.

Omenalla lustokuoriaisten parveilu jatkuu lämpimän sään vallitessa. Pyydysten houkutusnesteen (etanolipohjaiset liuottimet) riittävyys on syytä varmistaa. Omenanlehtikemppien munat alkavat kuoriutua, uuden sukupolven torjunta ajoitetaan kukinnan jälkeen.

Torjunta on tarpeen vain jos alueella esiintyy lisäversoisuustautia. Hedelmäpuupunkin munista on kuoriutumassa toukkia, jotka näkyvät ruusukelehtien alapinnalla. Jos punaisia toukkia on yli puolessa lehdistä torjuntaa kannattaa harkita.

Pikkuhedelmäkääriäisen feromonipyydykset asennetaan kukinnan alkaessa, omenakääriäisen kukinnan aikana ja pihlajanmarjakoin kukinnan lopulla. Pihlajanmarjakoin torjuntatarve on vähäinen, jos pihlajan kukinta on runsasta.

Omenaruven torjunta on ajankohtaista. Riski tartunnalle on suuri sateiden sattuessa.

Mansikalla vattukärsäkkäät aloittavat vioituksen heti kukkanuppujen tultua esiin. Sadalta kasvilta kerätyssä vatinäytteessä jo muutama kärsäkäs ylittää torjuntakynnyksen. Myös nälvikkäiden muninta on käynnissä.

Ripsiäisten esiintymistä tarkkaillaan kelta- ja siniansoilla jo ennen kukinnan alkua. Mansikkapunkin aikaisin aloitettu biologinen torjunta voi helpottaa myös ripsiäisongelmia. Uusilla istutuksilla korvakärsäkkäiden biologista ennakkotorjuntaa voi harkita jos alueella on jatkuvasti ongelmia kärsäkkäistä.

Mansikan harmaahomeen ja härmän torjunta tehdään kukinnan aikana. Jos kasvustoissa on esiintynyt härmää viime vuonna, torjunta on tarpeen, samoin tunneleissa.

Herukoilla kirvojen vioitukset alkavat näkyä, karviaispistiäisten toukkien vioitus on vielä vähäistä ja vaikeasti havaittavaa. Herukanversosääsken vioitukset lehdissä ilmaantuvat kukinnan lopulla. Torjuntaan on harvoin tarvetta.

Karviaiskoisan toukkien vioitus ilmaantuu kukinnan päättyessä. Herukkalasisiiven vioittamat, kuihtuvat oksat voi hävittää vielä ennen perhosten aikuistumista. Herukanrataspunkin aiheuttamia lehtioireita alkaa näkyä kukinnan päättyessä.

Mustaherukanäkämäpunkkeja ja herukanrataspunkkeja voi torjua myös lehtilannoksena ruiskutettavalla rikillä. Villa- ja nappikilpikkäitä voi tarkkailla, mutta torjunta-aineet tehoavat lähinnä toukkiin, joita esiintyy vasta keskikesällä.

Herukoiden laikkutautien torjunta on mahdollista ennen kukintaa tai kukinnan päätyttyä.

Härmän ja harmaahomeen torjunta on mahdollista myös kukinnan aikana. Harmaahomeen tartuntariski kohoaa, jos säät ovat kosteita ja yölämpötilat kohoavat.

Vadelmalla vattukuoriaisen ja vattukärsäkkään runsautta voi arvioida karistusnäytteestä, vattukuoriaisia myös valkoansoilla. Houkutetuoksulla varustetut purkkiansat toimivat myös kukinnan aikana.

Ajoissa tehty torjunta vähentää toukkavioitusten lisäksi myös nuppuvioituksia.

Vattukärpäsen muninta uusiin kasvuversoihin on alkanut, vioitukset näkyvät vasta myöhemmin. Pikkuvattukirvan vioituksia alkaa jo esiintyä versoissa.

Kausihuoneissa vihannespunkin ja vatunäkämäpunkin biologinen torjunta on jo ollut käynnissä, avomaalla torjunnan tehokkuus on epävarmaa. Punkkien lisääntymistä voi hillitä ruiskuttamalla rikkiä lehtilannoksena.

LUONNONVARAKESKUS

www.luke.fi/kasper

Avaa artikkelin PDF