Eemeli Laitisen vanhemmat ovat tehneet 40 vuotta norpansuojelutyötä ja tässä kiitos – ”Menee tunteisiin”
Eemeli Laitisen vanhemmat ovat suojelleet saimaannorppaa Heinävedellä vuosikymmeniä.
Nyt kunta päivittää rantayleiskaavaansa. Osa maanomistajista saa rakentamattomille rakennuspaikoilleen jopa sata kerrosneliömetriä lisää rakennusoikeutta.
Osa taas on jäämässä ilman lisärakennusoikeutta, sillä rakennuspaikat saattavat sijaita liian lähellä saimaannorpan elinympäristöä.
”Osaan ihmisistä se sattuu aika rajusti. Minunkin perheessäni se koskee kahdeksaa eri rantarakennuspaikkaa. Se on aika merkittäväkin taloudellinen menetys”, kertoo Laitinen.
”Menee tunteisiin, kun omat vanhempani ovat tehneet norpan suojelutyötä 40 vuotta ja tässä on kiitos.”
Laitisen vanhemmat ovat laskeneet norppien poikaspesiä ja lepopesiä ja tehneet apukinoksia.
Lisäksi he ovat tukeneet suojelutyötä luopumalla perinteisistä kalastusmenetelmistä ja -ajoista norpan takia.
Perheellä on muun muassa Saimaalla Vaaluvirran rannalla tila, jossa on kolme tonttia.
Vastarannalla on Koloveden kansallispuisto. Läheltä kulkee Heinäveden reitti, jota pitkin risteillään ja veneillään Kuopion Savonlinnan väliä kanavien kautta.
Vaaluvirran rantapalsta on merkitty Metsähallituksen kartassa saimaannorppien pesätihentymäalueeksi, vaikka pesiä ei ole Laitisen mukaan koskaan ollut etelärannalla, missä mökki sijaitsee.
”Useinkin norppa näkyy kauempana.”
Pesätihentymäkartat perustuvat norppien poikaspesien ja makuupesien sijainteihin.
Laitinen ihmettelee, että norpan pesien ja lepokivien sijainteja ei kerrota maanomistajille, mutta niiden oletettu läheisyys voi silti estää rakentamisen tai pienentää rakennusoikeutta.
”Miten maanomistajan oikeusturva toteutuu, jos päätöksen perusteita ei kerrota?”
”Miten maanomistajan oikeusturva toteutuu, jos päätöksen perusteita ei kerrota?”
Heinäveden kunnan vanhoissa rantayleiskaavoissa loma-asumisen rakennusoikeus on ollut yleisesti 150 kerrosneliömetriä.
Kaavamuutoksen yksi tavoite on kasvattaa rantarakennuspaikkojen rakennusoikeutta 250 kerrosneliömetriin, vastamaan nykyisen loma-asumisen tarpeita, kertoo Heinäveden kunnan tekninen johtaja Mikko Luostarinen.
Muutos asettaa Laitisen mukaan maanomistajat eriarvoiseen asemaan: hän kysyy, onko yhdenvertaista, jos vierekkäisille tonteille tulee eri rakennusoikeus.
Maanomistajat ovat Luostarisen mukaan jäämässä ilman lisärakennusoikeutta luonnonympäristön ja maiseman kannalta herkillä alueilla.
”Korvausmekanismeja ei oikein ole olemassa tällaisessa tilanteessa. Olosuhteet vaihtelevat kaavan vaikutusalueella merkittävästi”, sanoo Luostarinen.
Laitisesta paras ratkaisu olisi, että rakennusoikeuden kasvattaminen tulisi kaavaan voimaan.
”Jos tämä ei syystä tai toisesta ole luotettavaan tutkimustietoon pohjautuen mahdollista, ilman lisärakennusoikeutta jäämisestä pitäisi saada markkinaehtoinen korvaus samalla tavalla kuin tonttien lunastuksestakin.”
Osa maanomistajia saa valtiolta mahdollisesti korvauksia, sillä Lupa- ja valvontavirasto esittää kaavaluonnosvaiheessa, että valtio korvaa 22 rakentamatonta rakennuspaikkaa.
Korvattavista rakennuspaikoista perustetaan luonnonsuojelualueita ja ne rauhoitetaan tulevaisuudessa rakentamiselta, kertoo Luostarinen.
Kaavan valmisteluvaiheessa on tunnistettu 30–40 rakentamatonta rakennuspaikkaa, joiden käyttö voi aiheuttaa häiriötä norpan pesinnälle.
Osassa tapauksista maanomistaja voi siirtää rakennuspaikan muulle omistamalleen alueelle.
Jos maanomistaja ei halua siirtoa eikä korvausprosessia, paikat jäävät Luostarisen mukaan lähtökohtaisesti kaavaan ennalleen mutta rakentamisluvan saaminen niihin on tulevaisuudessa hyvin epävarmaa.
Lupa- ja valvontavirasto esittää kaavaluonnosvaiheessa, että valtio korvaa 22 rakentamatonta rakennuspaikkaa.
Heinäveden kunnan tavoitteena ei Luostarisen mukaan ole erityisesti rajoittaa rantarakentamista. Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu laji on kuitenkin huomioitava, nyt kun kaavoja päivitetään.
Maanomistaja ei saa tarkkaa tietoa norppa-alueista, sillä luonnonsuojelulailla rauhoitetun saimaannorpan pesimätiedot on määrätty salassa pidettäviksi julkisuuslain nojalla.
Heinäveden kunnan pohjois- ja itäosiin on laadittu viime vuosina vastaavantyyppiset kaavamuutokset. Norppa-aluetta on vain kunnan läntinen alue.
Läntisten alueiden rantayleiskaavamuutoksen kaavaluonnoksen huomautusten määräaika päättyy 7. toukokuuta.
Yhteensä Heinäveden läntisen alueen rantayleiskaavan vaikutusalueella on tuhatkunta rakennuspaikkaa.
Heinävedellä saimaannorpan suojelu on perinteisesti onnistunut paikallisten ja loma-asukkaiden yhteistyöllä.
Nyt moni Eemeli Laitisen mukaan kokee, että heidät on sivuutettu. Suojelun nimissä tehdään päätöksiä, joita ei perustella avoimesti.
Norpan suojelutyön onnistuminen nojaa voimakkaasti paikallisiin ihmisiin, muistuttaa Laitinen.
”Ihmiset, jotka ovat sidoksissa alueisiin, ovat myös keskeinen norpan suojelun tae.”
”Sukuni on asunut näillä vesillä satoja vuosia. He tietävät ihan tasan tarkkaan asioita, jotka hyödyttävät suojelutyötä. Jollekin voi nyt tullakin ajatus, että on helpompi päästä eroon koko norpasta, niin ei tarvitse enää katsoa näitä haittoja. En toki sano, että itselleni kävisi näin, mutta ihmisiä on paljon muitakin.”
- Osaston luetuimmat
