Seinäjoki etsii myös pieniä ruokatuottajia
Seinäjoen kaupunki haluaa yhä enemmän myös pieniä yrityksiä ja tuottajia mukaan elintarvikehankintoihinsa. Kaupungin hankepäällikkö Joonas Peura muistuttaa, että elintarvikealalla peräti 92 prosenttia on juuri pienen ja keskisuuren alan yrityksiä.
Tammikuussa Seinäjoella järjestetään tapahtuma, jonne tavoitellaan myös pk-alan yrityksiä sekä tuottajia esittelemään julkisen puolen keittiöihin sopivaa tarjontaansa.
”Tilaisuudessa ruokapalvelujen ruokalistasuunnittelijat pystyvät tutustumaan tuotteisiin ja osaavat sen ansiosta myös kilpailutuksessa vaatia ja haluta niitä”, Peura sanoo.
Tilaisuuteen toivotaan osallistujia paitsi Seinäjoelta myös muualta maakunnasta ja koko Suomesta.
Seinäjoen kaupungin elintarvikehankintaverkoston kehittäminen eli ”Sekahake” käynnistyi tämän vuoden alkupuolella ja kestää parisen vuotta. Peuran mukaan kaupunki tähtää siihen, että se pystyisi käyttämään hankinnoissaan erikokoisia toimijoita.
Hän kertoo esimerkkinä, että maaliskuussa pidetty markkinavuoropuhelutilaisuus poiki toimituksia eräälle pienehkölle marjantoimittajalle.
”Aluksi sen tuotteita testattiin ruokapalveluissa, ja nyt se toimittaa jonkin verran mansikkaa ja mansikkajalosteita ikääntyneiden palvelukeskusten ja päiväkotien keittiöihin.”
Seinäjoen kaupungin ruokapalvelut tekee kaikkiaan noin 3,2 miljoonaa ateriaa vuodessa. Asiakkaiden määrä on Peuran mukaan yhä lisääntymään päin, sillä Seinäjoki on kasvukeskus.
”Kaupungin elintarvikehankinnat ovat noin kolme miljoonaa euroa, ja siitä rahamäärästä 74 prosenttia on kotimaista ruokaa.”
Linjanvetona Seinäjoen kaupungilla on, että lähiruuaksi lasketaan kaikki kotimainen ruoka.
Peuran mukaan kaupunki aikoo luoda elintarviketuottajien kanssa yhteistyössä nykyistä kehittyneemmän toimintamallit: miten ja milloin tuotteet tilataan, mitkä ovat aikataulu- ja tuoreusvaatimukset ja kuinka logistiikka parhaiten hoituu.
Peura myöntää, että hinta on julkisella puolella merkittävässä roolissa.
”Koska elintarvikkeet hankitaan verorahoilla, niiden pitää olla tiukasti ja tarkasti kilpailutetut.”
Toisaalta valinnassa suuri painoarvo on myös ravitsemukselliset arvot, toimitusvarmuus, tuotteen maku, näkö ja rakenne.
Esimerkiksi marjojen osalta voidaan määritellä, että niiden pitää olla sellaisia, joita ei tarvitse turvallisuussyistä keittää.
”Siinä tapauksessa puhutaan suomalaisista marjoista”, Peura sanoo.
Hän lisää, että Suomen sydänliitto on myöntänyt Seinäjoen ruokapalveluiden koulu- ja päiväkotiruualle sydänmerkin.
Sydänmerkin kriteereinä ovat suolan ja kuidun määrä sekä rasvan määrä ja laatu.
Riitta Ryynänen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
