Tykkylumi aiheuttaapuustotuhoja Lapissa
ROVANIEMI
Ylä-Lappia myöten esiintynyt alijäähtynyt sade on vuorannut puut tykkylumella.
Mittavia männiköiden tykkytuhoja on löydetty muun muassa Pudasjärveltä.
”Tilanne saattaa pahentua edelleen, ellei lämpötila nouse useaksi päiväksi plussan puolelle. Tuhoja esiintyy räntäsateiden takia etenkin alavilla alueilla ja hoitamattomissa metsissä”, kertoo Pudasjärven metsänhoitoyhdistyksen alueneuvoja Antti Härkönen.
Härkönen arvioi, että uusia tykkytuhoja saattaa tulla vielä helmikuun aikana. Maaliskuussa tilanne helpottuu auringon säteilyn vaikutuksesta.
”Tänä talvena tykkytuhojen riski on tavallista suurempi koko Pohjois-Suomessa. Metsänomistajien kannattaakin jalkautua tarkistamaan metsänsä lumituhojen varalta”, kertoo Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) erikoistutkija Risto Jalkanen Rovaniemeltä.
Jalkanen sanoo, että paras keino lumituhojen välttämiseen on metsän pitäminen kasvukunnossa. Lumituhot ovat pahimmillaan ylitiheissä metsissä.
”Koivut ja muut lehtipuut suoristuvat, etenkin, jos metsä on väljää. Tiheässä riukumetsässä koivut saattavat jäädä taivuksiin pysyvästi.”
Metlan tutkimusten mukaan tykkylunta voi kertyä puuhun satakin kiloa pituusmetriä kohti. Esimerkiksi kymmenmetrisen puun lumitaakka voi painaa tonnin.
Kynttilän muotoinen kuusi kestää tykkytaakan huomattavasti paremmin kuin mänty. Kun lumimassa keskittyy männyn latvukseen, runko katkeaa usein latvan alapuolelta.
”Männyn istuttaminen korkeille alueille sisältää aina lumituhoriskin. Taimien latvat ovat alttiita katkeamiselle etenkin rehevillä mailla, missä kasvu on nopeaa”, Jalkanen kertoo.
Männyntaimi voi menettää tykyn takia koko latvakasvaimensa. Usein vaurioitunut latva jää kiinni runkoon.
”Uusi latva saattaa rakentua vaurioituneesta latvasta. Tästä aiheutuu latvuksiin mutkia. Jos latva katkeaa, seuraava elävä oksa muodostaa uuden latvan. Mänty vaurioituu herkästi, kun taimikko on parin kolmen metrin mitassa.”
Varttuneempi mänty katkeaa tykyn takia vihreän latvuksen alapuolelta, jolloin siitä tulee erinomainen lisääntymispaikka kaarnakuoriaisille.
Jalkanen sanoo, että myös metsien tuoreutuminen herkistää männiköitä lumituhoille.
”Hiilidioksidin lisääntynyt määrä jouduttaa etenkin männyn kasvua. Nopeutunut kasvu puolestaan heikentää puita.”
Kuusella voi esiintyä jopa kymmenkunta ranganvaihtoa lumituhojen takia. Katkeaminen aiheuttaa lahoa.
”Pahojen tykkyalueiden kuusikot joutuvat lahovikojen takia usein polttopuuksi.”
Koivussa ei ole yhtä paljon tarttumapintaa lumelle kuin havupuissa. Silti koivut ovat taipuneet monin paikoin luokille.
”Havupuilla on putkisolut, lehtipuilla sen sijaan putkilot eli yhtenäiset johtojänteet. Tämä saattaa edistää koivujen ja muiden lehtipuiden taipumista lumitaakan alla.”
Jos maassa ei ole routaa ja kun puusto on ylitiheää, riski puiden kaatumiseen lumitaakkojen alla kasvaa.
”Puiden juuristo jää tiheiköissä pienemmäksi. Harventamattomassa metsässä kasvaa myös tuulituhojen riski.”
Johtolinjat ovat vaarassa tykkylumen takia, vaikka puut eivät linjojen päälle kaatuisikaan.
”Johdot keräävät yllensä lumitaakkaa. Kun kostea lumi kertyy johtimien päälle, ne kiertyvät akselinsa ympäri”, Jalkanen kertoo.
KARI LINDHOLM
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
