VÄITÖksiä Ahmat asuvat susien lähellä
Ahma valitsee elinpiirinsä susien läheltä, mutta välttelee susien kohtaamista. Tähän tulokseen on tullut filosofian maisteri Anni Koskela väitöstutkimuksessaan.
Koskelan mukaan ahmat hyötyvät susien jättämistä haaskoista. Ahma tappaa itsekin poroja ja metsäpeuroja pienriistan lisäksi.
Väitöstyössään Koskela tutki muun muassa ahman elinalueen valintaa ja ruokavaliota Pohjois- ja Itä-Suomessa. Noin puolet Suomen ahmoista elää poronhoitoalueella, loput Itä- ja Keski-Suomessa.
Lisääntyvien ahmanaaraiden tärkeimmät ravintokohteet olivat Pohjois-Suomessa poro ja metsäjänis. Itä-Suomessa tärkein ravintolähde oli hirvi. Ahma itse ei pysty aikuista hirveä tappamaan, mutta syö susien tappamien hirvien jäänteitä.
Urokset ja ei-lisääntyvät naaraat söivät eniten metsäjäniksiä.
Susien ja ihmisten jättämät haaskat olivat merkittävä ravinnonlähde ahmoille siellä, missä poroja ja metsäpeuroja on vähän.
Koskela havaitsi, että Suomen ahmat ovat perimältään jakautuneet kahteen joukkoon, pohjoiseen ja itäiseen. Kantojen Koskela toivoo sekoittuvan, jotta ahmojen elinvoimaisuus olisi tulevaisuudessakin turvattu.
Koskelan väitöskirja tarkastettiin Oulun yliopistossa 18. lokakuuta.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
