STT:n tiedot: Hallituspuolueet sopineet, että ensi vuonna menokehys ylittyy 900 miljoonalla eurolla – vuonna 2023 ylitys olisi 500 miljoonaa

Neuvottelut tulevien vuosien taloudenpidosta on tarkoitus viedä päätökseen tänään ja huomenna. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa 

STT:n tietojen mukaan hallituspuolueet ovat sopineet, että ensi vuonna menokehys ylittyy 900 miljoonalla eurolla. Vuonna 2023 ylitys olisi 500 miljoonaa. Alun perin keskustan tavoitteena oli, että vuonna 2023 pitäisi palata yhdessä sovittuun menokehykseen. Vuonna 2023 täytyisi tehdä noin 370 miljoonan euron sopeutustoimet.

Hallitus tavoittelee STT:n tietojen mukaan 75 prosentin työllisyysastetta ja velkasuhteen taittumista vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Aiemmin tavoite velkasuhteen taittumisesta on ollut vuosikymmenen loppu.

Sovittu työllisyyskokonaisuus sisältää tiettävästi jo hyväksytyn listan työllisyyden ministeriryhmän valmistelun mukaisista toimista. Niiden tavoitteena on saada 42  000–52  000 uutta työllistä. Hallituskauden loppuun mennessä tultaisiin tekemään päätöksiä työllisyystoimista, jotka vahvistavat julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla.

Lisäksi esimerkiksi turpeen tukipaketin rahoituksesta ja lattiahintamallista olisi tiettävästi löydetty sopu.

Myös muut mediat ovat kertoneet sovun sisällöstä.

Aiemmin tänään uutisoitiin, että hallituspuolueiden johtoviisikko on päässyt sopuun kehysriihen keskeisistä kysymyksistä. Neuvottelut tulevien vuosien taloudenpidosta on tarkoitus viedä päätökseen tänään ja huomenna. Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi neuvotteluiden etenemisestä Kesärannassa muun johtoviisikon kanssa.

Kriisiytyneet kehysriihineuvottelut alkoivat jo viime viikon keskiviikkona, ja ne ovat kestäneet poikkeuksellisen pitkään.

"Uskon, että hallitus jatkaa tämänkin puoliväliriihen yli", Marin sanoi. Hän kuvaili kaikkien tulleen neuvotteluissa toisiaan vastaan.

"Kaikki ovat joustaneet, kaikki ovat lähteneet hakemaan yhteistä ratkaisua. Tahtoa on ollut. Se näkyy nyt siinä, että ratkaisu ollaan saavuttamassa."

Keskeisin erimielisyys hallituspuolueiden välillä on liittynyt siihen, millä aikataululla ja miten Suomi palaa aiemmin sovittuun menokehykseen eli kohti normaalimpaa taloudenpitoa mittavan korona-ajan velkaantumisen jälkeen. Kokonaisuuteen liittyvät myös toimet työllisyyden parantamiseksi sekä kysymys turvealan tukemisesta.

Tarkemmin päätöksiä on tarkoitus avata huomenna, kun kaikista yksityiskohdista on sovittu.

Marinin mukaan osana kokonaisuutta on sovittu maltillisista sopeutustoimista, niin verojen korotuksista kuin menoleikkauksista.

"Tämä on kokonaisuus ja tavoitteemme on ilman muuta vahvistaa julkista taloutta, jättää tuleville hallituksille kestävämpi taloudellinen pohja."

Keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon mukaan kehysriihineuvotteluissa löydetty sopu ei ole täydellinen. Hän lisää, että "harvoin elämä on".

Hänen mielestään on tärkeää, että hallitus pystyy kuitenkin lähettämään viestin, että se kykenee tekemään ratkaisuja.

"Ei hallituksessa koskaan tule olemaan sellaista tilannetta, että olisimme täydellisen yksituumaisia. Mutta kun löytää riittävät yhteiset nimittäjät ja muistaa sen itseisarvon, mitä vakaus merkitsee, päädyimme tähän ratkaisuun myös omassa puolueessani. Siksi, että uskomme sen olevan Suomen etu", hän sanoi.

Hän kiitti pääministeriä ratkaisuhakuisuudesta.

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sanoi hänkin hallituksen jatkon olevan kaikkien suomalaisten etu.

"Suuret kiitokset pääministerille kärsivällisyydestä ja kaikille kollegoille siitä, että me --- voimme antaa koko kansalle tiedon siitä, että hallitus pysyy kasassa."

Keskustan eduskuntaryhmä linjasi aiemmin tänään neuvotteluiden jatkamisesta.

Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen mukaan ryhmälle oli tärkeää, että taloutta hoidetaan vastuullisesti ja että talouspolitiikan pitkästä linjasta pidetään kiinni.

"Keskustelussa nousi lisäksi esille, että Suomessa harjoitettavan ilmastopolitiikan pitää olla sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää ja sen pitää olla reilua kaikille väestöryhmille."

Ryhmä pitää hänen mukaansa tärkeänä, että Suomen vakaus säilyy ja koronatilanne hoidetaan.

Saarikko kertoi keskustelleensa pääministeri Marinin kanssa kahden kesken sen jälkeen, kun lähti Säätytalon neuvotteluista myöhään eilisiltana. Vielä alkuyöstä talon portailla Saarikko kertoi toimittajille, ettei tiedä, miten tulisi käymään.

Koronaepidemian takia talouden lähtökohdat ovat hyvin erilaiset kuin Marinin hallituksen aloittaessa loppuvuodesta 2019. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) onkin kuvannut nyt käytyjä kehysriihineuvotteluita hallitusneuvotteluiden kaltaisiksi.

JUTTUA PÄIVITETTY 28.4.2021 KLO 15.48. Lisätty tiedot sovitusta työllisyyskokonaisuudesta sekä turpeen tukirahoituksesta.