TE-palveluiden järjestäminen maksaa noin 660 miljoonaa euroa vuodessa ja työllistää noin 4 000 henkeä. Kuva: Carolina Husu
Kunnille lisää palveluja ja velvoitteita – tätä TE-palvelut 2024 -uudistus tarkoittaa
Marinin hallitus sääti uudistuksen lainsäädännön helmikuussa, ja uusien työllisyysalueiden on määrä aloittaa vuoden 2025 alussa.
Jatkossa kuntien rooli TE-palveluiden tuottamisessa vahvistuu. Kuva: Carolina HusuTyöllisyys- ja elinkeinopalvelut eli TE-palvelut tulevat kokemaan lähivuosina suuren muutoksen, kun niiden järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille ja niiden muodostamille uusille työllisyysalueille.
TE-palvelut käsittävät työllisyyteen, yritysten elinvoimaan sekä kotouttamiseen liittyviä palveluja.
Uudistuksen lainsäädäntö on tuoretta, sillä Marinin hallitus ehti säätää sen vasta tämän vuoden helmikuussa. Uudet työllisyysalueet aloittaisivat TE-palveluiden järjestämisen vuoden 2025 alusta.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina arvioi uudistuksen etenevän tällä hetkellä työllisyysalueiden muodostamisessa, joiden kokonaismäärä tulee hänestä liikkumaan noin 40-50 välillä.
”Työllisyysalueet ja muut uudistukseen liittyvät suunnitelmat tulisi olla valmiina lokakuun lopussa, minkä jälkeen ne pitäisi lähettää työ- ja elinkeinoministeriöön”, hän avaa aikataulua.
”Tärkeintä olisi, että työllisyysalueen sisällä palveluiden käytännön tuottamisesta voitaisiin sopia vapaasti” Timo Reina
Uudistus nauttii eri puolueiden ja kuntien luottamusta, eikä Orpon hallitus ole muuttamassa uudistuksen päälinjoja.
”Rahoitusjärjestelmään tehdään joitain hienosäätöjä, ja byrokratiaa kevennetään hieman alkuperäisestä”, Reina täsmentää.
Työllisyysalueella tulisi olla noin 20 000 työssäkävijää, mutta Reinan mukaan tästäkin ehdosta on jo olemassa poikkeuksia.
”Tärkeintä olisi, että työllisyysalueen sisällä palveluiden käytännön tuottamisesta voitaisiin sopia vapaasti. Näin myös pienemmät kunnat voisivat tuottaa kyseisiä palveluita.”
Asioiden sopimista helpottaa, että kunnat ovat itse paraikaa valmistelemassa uudistusta valtion kanssa.
Reina sanoo, että uudistuksen tausta-ajatus oli hallinnon yksinkertaistaminen.
Uudistuksen lisäarvo tulee hänestä siitä, että uudistuksen jälkeen TE-palvelut linkittyvät entistä paremmin kuntien tuottamiin muihin palveluihin, esimerkiksi sivistyspuoleen.
”Kuntien työllisyyden ja elinvoiman kasvattamiseen tästä syntyy luonteva kokonaisuus. Tärkeää on myös joustava yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa sote-palveluissa”, Reina perustelee.
Toisena uudistuksen hyvänä puolena hän pitää rahoitusmallia, joka kannustaa aiempaa paremmin kuntia työllistämään sekä auttamaan yrityksiä työvoimatarpeisiin vastaamisessa.
”Ihmisen työllistyessä kunnan maksuvastuu työttömyysturvamaksuista laskee ja verotulot lisääntyvät.”
Nykymallissa työllisyyspalvelut ovat suoraan valtion rahoittamia. Jatkossa valtio rahoittaa kunnille palveluiden järjestämisestä aiheutuvat kustannukset tietyn kaavan mukaan.
”Nytkin kunnat maksavat työmarkkinatuesta tietyn osuuden niin kutsuttuina sakkomaksuina, mutta uudistuksessa kuntien maksuvastuuta työttömyysturvasta lisätään”, Reina avaa.
”Jos kunta toimii tehokkaasti, niin silloin kustannukset pienevät.” Timo Reina
Kuntien tuottamat palvelut tulevat siis lisääntymään, mutta samalla myös maksuvastuu kasvaa.
Lähtötilanteessa kustannukset jaetaan valtion ja kuntien välillä kustannusneutraalisti, mutta tulevaisuudessa kunnat voivat Reinan mielestä itse vaikuttaa aiempaa enemmän kustannuksiinsa.
”Jos kunta toimii tehokkaasti, niin silloin kustannukset pienevät.”
Pienestä uudistuksesta ei ole kyse, sillä TE-palveluiden järjestäminen maksaa nykyisin noin 660 miljoonaa euroa vuodessa. Työttömyysturvamenot ovat puolestaan noin 730 miljoonaa euroa.
”TE-palveluissa työskentelee noin 4 000 henkeä”, Reina lisää henkilöresursseista.
Työllisyyspalvelujen kuntakokeiluja on jo aiemmin ollut käynnissä ja niistä on saatu rohkaisevia tuloksia.
”Uudistus auttaa palveluiden vaikuttavuudessa”, hän kertoo myönteisistä kokemuksista.
Reinalle ei tule toista viimeaikaista uudistusta mieleen, jossa tehtäviä olisi siirretty merkittävämmin valtiolta kuntien suuntaan. Yleisesti on myös kuljettu keskittyneempiä palveluja kohti, mutta TE-uudistus vie parhaimmillaan toiseen suuntaan.
”Lähipalveluajatus voisi tässä parantua, sillä uudistuksen filosofiana on tuottaa palvelut mahdollisimman lähellä asiakkaita”, Reina lopettaa.
Esimerkiksi Päijät-Hämeeseen on muodostumassa kaksi työllisyysaluetta: Lahti yksin työvoimaviranomaisena ja toisena työvoimaviranomaisena yhdeksän muun kunnan yhteenliittymä.
Yhdeksän kunnan työllisyysalueen vastuukunnaksi mukana olevat kunnat ovat sopineet Hollolan. Kunnan työllisyyspäällikkö Anne Tapaila kertoo MT:lle kuntien välisen yhteistyön olleen hyvää.
”Yhteistyöverkot olivat olleet jo olemassa ennen Lahden seudun kuntakokeilua, ja vahvistuneet sen aikana”, Tapaila kuvaa.
Kuntakokeilun aikana hänen mukaansa on syntynyt hyvä käsitys, miten TE-palvelut tulisi jatkossa järjestää.
Hollola vastuukuntana valmistelee yhteistyösopimusta muiden kuntien kanssa, ja lopulliset käytännön asiakaspalvelut halutaan pitää mahdollisimman lähellä asiakkaita.
”Kuntiin tulee aiempaa paremmat resurssit pureutua työttömyyteen , mikä lisää kunnan elinvoimaa. Jokainen kunta voi lisäksi kasvattaa omaa panostustaan”, Tapaila perustelee.
Juttua on täydennetty 16.8.2023 klo 16.23 Hollolan kunnan kommentilla.
Juttua on muokattu 17.8.2023 klo 11.59 Hollolan kunnan kommenttien osalta tarkentuneilla termeillä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
