Suomi hyväksyi EU:n puolustuksen lainavälineen – tästä on kyse

Tutkijan mukaan EU-komission kaavailema 800 miljardin euron lisärahoitus puolustukseen tuskin tulee sellaisenaan toteutumaan. Kuvassa kalustoa ja sotilaita Arrow 24 -harjoituksen mediapäivässä Niinisalon varuskunnassa keväällä 2024. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN.  

Suomenkin hiljattain hyväksymä uusi Safe-puolustusrahoitusväline on osa EU:n laajempia suunnitelmia Euroopan uudelleenaseistamiseksi.

Välineestä on tarkoitus tukea EU-maiden yhteisiä puolustushankintoja lainoilla. Yksinkertaistettuna ensin komissio hakee lainaa markkinoilta, minkä jälkeen se myöntää jäsenmaille lainoja yhteisiin puolustushankintoihin hakemusten pohjalta.

Suomessa on viime päivinä keskusteltu siitä, onko väline yhteisvelkaa vai ei. Monen asiantuntija-arvion mukaan Safe on teknisesti yhteisvelkaa, vaikka se poikkeaakin vuonna 2020 perustetusta elpymisvälineestä. Suomen pääministerin Petteri Orpon (kok.) mukaan väline ei ole yhteisvelkaa.

Joka tapauksessa väline hyväksyttiin EU-maiden suurlähettiläiden kesken tällä viikolla, ja se on tarkoitus sinetöidä tiistaina EU:n yleisten asioiden neuvostossa. Tämän jälkeen EU-maat voinevat alkaa pian hakea välineen kautta lainoja.

Väline on yksi keino, jolla Eurooppa vahvistaa puolustustaan Venäjän uhan edessä. Se on yksi osa komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin maaliskuussa esittelemää suunnitelmaa Euroopan "uudelleenaseistamiseksi".

Von der Leyen arvioi, että koko suunnitelman toteutuminen voisi tuoda lähes 800 miljardia euroa Euroopan puolustuksen vahvistamiseen.

800 miljardia ei siis ole mitään konkreettisesti olemassa olevaa rahaa, vaan summan toteutuminen riippuu nyt pitkälti jäsenmaista ja siitä, miten ne komission tarjoamia työkaluja käyttävät.

”Se on hyvin teoreettinen lukema, joka tuskin tuossa mittakaavassa tulee toteutumaan. Mielestäni on jopa hieman riskialtista pitää tuota 800 miljardin lukua esillä, koska se luo myös odotuksia, joiden täyttäminen on hyvin vaikeaa”, sanoo Ulkopoliittisen instituutin EU:hun perehtynyt vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku STT:lle.

Safen lisäksi komission suunnitelman keskeinen osa on kansallisen poikkeuslausekkeen käytön salliminen. Komissio on laskenut, että se voi tuoda EU:n puolustukseen neljässä vuodessa 650 miljardin euron lisäinvestoinnit.

Kansallinen poikkeuslauseke mahdollistaa sen, ettei puolustusmenoja lasketa kokonaisuudessaan mukaan jäsenmaiden alijäämälaskelmiin. Näin maat voivat väliaikaisesti kasvattaa puolustusmenoja ilman pelkoa siitä, että ne joutuvat EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn eli EU:n "tarkkailuluokalle". Poikkeamaa saa soveltaa neljän vuoden ajan.

Iso-Markun arvio on, että samat jäsenmaat, jotka ovat ilmaisseet halukkuutensa poikkeuslausekkeen aktivointiin, ovat myös todennäköisemmin halukkaita hakemaan lainoja Safen kautta.

EU-komissio tiedotti huhtikuussa, että Suomen lisäksi 15 muuta EU-maata ovat pyytäneet kansallisen poikkeuslausekkeen aktivointia puolustusmenojen kasvattamiseksi.

Poikkeuslausekkeen aktivointia ovat Suomen lisäksi hakeneet muun muassa Baltian maat, Belgia, Unkari, Portugali ja Saksa.

”Siellä on joukossa muutamiakin maita, jotka eivät ole niin perinteisesti hirveästi panostaneet puolustukseen. Mutta osittain lausekkeen käyttöä voi motivoida myöskin oma taloustilanne ja halu keventää sitä”, Iso-Markku sanoo.

Avoin kysymys on, ovatko esimerkiksi puolustukseen vähän panostaneet Italian ja Espanjan kaltaiset jäsenmaat halukkaita lisäämään puolustusmenojaan samassa mittakaavassa kuin vaikka Suomen kaltaiset Venäjän rajavaltiot.

”Luulisin, että edelleenkin ne maat, joille se (Venäjän) uhka on kaikkein todellisin, ovat myös halukkaimpia näitä välineitä käyttämään”, Iso-Markku sanoo.

Jäsenvaltioiden uhka-arviot ovat kaikesta huolimatta lähentyneet toisiaan viimeisen parin vuoden aikana.

”Lähes kaikki ymmärtävät, että Venäjä on todellinen uhka koko Euroopan turvallisuudelle”, Iso-Markku sanoo.

Myös siitä on nykyisin laajempi ymmärrys, että Euroopan riippuvuutta Yhdysvalloista on vähennettävä ja Euroopan roolia Naton sisällä kasvatettava. Tähän on vaikuttanut erityisesti presidentti Donald Trumpin toiminta.

Asenteissa on kuitenkin yhä jonkin verran hajontaa jäsenmaiden kesken, Iso-Markku sanoo. Esimerkiksi Saksa on viime aikoina viestinyt varsin suoraan, ettei Yhdysvaltojen apuun voi enää luottaa, kun taas Italia on pyrkinyt vahvistamaan kahdenkeskisiä suhteitaan Trumpin hallintoon.

EU-maiden yhteishankintoja tukemalla Safe-väline yrittää lisätä maiden välistä koordinaatiota ja yhteistyötä puolustuksen saralla. Se on kuitenkin haastava tehtävä.

”Eurooppalaiset maat ajattelevat edelleenkin puolustustaan ennen kaikkea kansallisista lähtökohdista. Eli hankintoja tehdään ajatellen omia asevoimia, ei niinkään eurooppalaista puolustusta kokonaisuutena.”

Safe-välineen tarkoituksena on kannustaa Euroopan maita hankintoihin nimenomaan Euroopasta. Tällä komissio haluaa vauhdittaa eurooppalaisen puolustusteollisuuden käynnistymistä.

Mediatietojen mukaan EU-suurlähettiläät tukivat tämän viikon päätöksessään komission kantaa siitä, että vähintään 65 prosenttia hankittavan asejärjestelmän arvosta on oltava valmistettu EU:ssa, Ukrainassa tai Euroopan talousalueen/Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) maassa.

Myös Britannian on tarkoitus päästä osaksi välinettä. Tämän mahdollistaa osaltaan maanantaina EU:n ja Britannian solmima puolustus- ja turvallisuusyhteistyösopimus. Britannian liittyminen Safeen vaatii kuitenkin vielä oman neuvottelukierroksensa.

Iso-Markku sanoo, että vaikka hän suhtautuu komission esiin nostamaan 800 miljardiin skeptisesti, EU:ssa on tapahtunut paljon puolustuksen saralla. Puolustus on nyt selkeästi EU:n kärkiteema.

”Olen seurannut EU:n puolustuskenttää pitkään ja nähnyt monen aloitteen tulevan EU-pöydälle fanfaarien soidessa ja sitten tussahtavan. Nyt on tapahtunut isompia asioita kuin koskaan aiemmin.”

EU-komission ehdotuksien lisäksi esimerkiksi Saksan mielenmuutos puolustusmenojen lisäämisessä on iso tekijä Euroopalle.

Lisäksi EU:n puolustusaloitteet eivät välttämättä jää vielä tähän. Kesällä alkavat neuvottelut uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä, jonka on määrä astua voimaan 2028.

”Kysymys on, että millaisen osuuden puolustus siinä tulee saamaan. Se, mitä EU-budjetin sisältä on tähän mennessä käytetty puolustukseen, on ollut aika pientä rahaa. Voisin uskoa sen summan nousevan.”

Pidemmällä mittakaavalla on ylipäätään merkittävää, että enää ei näytä olevan esteitä sille, että EU:n budjettia käytettäisiin puolustukseen.

”Se oli pitkän aikaa vähän sellainen tabu, koska EU:n perussopimuksissa on artikla, joka tavallaan jonkun tulkinnan mukaan sen kokonaan kieltäisikin. Mutta sitä on nyt tulkittu hyvin eri tavalla. Ei näytä, että EU-budjetin hyödyntämiselle puolustuksen tukemiseksi olisi jatkossa enää mitään esteitä.”