Yhteisten sääntöjensopiminen vaikeaa
Euroopan unionin valtiovarainministerit pohtivat keskiviikkona Brysselissä keinoja pankkien vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden parantamiseksi.
Periaatteessa rahoituslaitosten vakavaraisuuden nostamisesta minimissään yhdeksään prosenttiin sovittiin jo vuoden 2010 lopulla Basel III -säännösten yhteydessä. Nyt on tarkoitus soveltaa nämä säännökset EU:n tasolle.
Huolimatta siitä, että valtiovarainministereiden kokous kesti torstain aamutunneille, ei yhteistä säveltä löytynyt. Asiaa käsitellään uudelleen kahden viikon päästä pidettävässä kokouksessa.
Yhteisten sääntöjen löytymisen vaikeus pankkisektorin tervehdyttämiseksi osoittaa, kuinka vaikeaa päätöksenteko EU:n tasolla on. Vaikeuskerroin kasvaa huomattavasti kun säätelystä pitäisi pystyä sopimaan maailmanlaajuisesti. Yhteisten sääntöjen löytyminen on kuitenkin välttämätöntä, koska rahamarkkinat ovat globaalit.
Suomalaisten pankkien kannalta Basel III -vakavaraisuusäännösten soveltaminen ei ole ongelma. Eilen osavuosikatsauksensa julkistaneen OP-Pohjola-ryhmän vakavaraisuusprosentti nousi vuoden takaisesta 12,7 prosentista 15,1 prosenttiin. Nordean vakavaraisuus oli samaan aikaan 11,6 prosenttia.
On ymmärrettävää, että pankkien vakavaraisuusvaatimusten nostaminen on monissa maissa nykyisessä taloustilanteessa todella vaikeaa. Pankit tarvitsevat uutta pääomaa ilman uusia vaatimuksiakin. Jos pääomia ei omistajilta löydy, pitää rahaa löytyä valtioilta tai viime kädessä EU:n kriisirahastosta, jota Suomikin osaltaan rahoittaa.
Pankkien tilanne on huolestuttava erityisesti Kreikassa, Irlannissa, Portugalissa, Italiassa, Ranskassa ja Espanjassa. Valmiiksi heikko vakavaraisuus huononi entisestään, koska Kreikalle annetuista lainoista leikattiin huomattava osa velkasaneerauksen yhteydessä pois.
Espanja yrittää tosissaan selvitä syvistä talousvaikeuksista ilman EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n apua. Jos maa joutuisi turvautumaan ulkopuoliseen apuun, merkitsisi se myös ulkopuolisten saneleminen sääntöjen hyväksymistä.
Espanja suunnittelee pankkisektorin elvyttämistä siirtämällä pankkien ongelmaluotot erilliseen omaisuudenhoitoyhtiöön eli roskapankkiin. Tällä menettelyllä pyritään siihen, ettei pankkien tarvitse ryhtyä realisoimaan saataviaan esimerkiksi pakkohuutokauppaamalla asuntoja.
Vaikka suomalaiset pankit ovat moniin eurooppalaisiin pankkeihin verrattuna hyvässä kunnossa, on Suomen kannalta tärkeää, etteivät pankit muuallakaan romahda. Viennistä riippuvaisen maan kannalta on merkityksellistä, että päävientialueen taloudet ovat kunnossa.
Kiristyvien vakavaraisuusvaatimusten on arvoitu heikentävän pankkien lainanantokykyä noin sadalla miljardilla eurolla. Lisäksi lainojen korkojen arvoidaan nousevan.
Euroopan keskuspankki EK on viimeisen puolen vuoden aikana lykännyt markkinoille pankkien kautta noin tuhat miljardia euroa. Pankkien rahoituksen turvaamisella on haluttu pitää lainamarkkinat toiminnassa. Pankit ovat pystyneet EKP:ltä saamansa rahoituksen turvin ostamaan myös valtioiden lainapapereita.
Ensi viikonloppuna pidetään Kreikassa parlamenttivaalit ja Ranskassa presidentinvaalit. Niiden lopputuloksella on välillinen vaikutus myös Suomeen. Ranskan vaalien ennakkosuosikki Francois Holland vaatii EU-maiden hiljattain sopiman perussopimuksen muutoksen uudelleenkäsittelyä.
Tämäkin osoittaa, kuinka vaikeaa yhteistä pelisäännöistä sopiminen on. Jo kerran sovittu pitäisi jonkin jäsenmaan vaalien jälkeen sopia uudelleen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
