Uudistus repimässä maakuntarajat
Aluehallinnon uudistus repii nykyiset maakuntarajat eri puolella Suomea, jos kuntien tahtoa kunnioitetaan.
MT:n selvityksen mukaan ainakin neljä kuntaa haluaa vaihtaa nykyistä maakuntaansa ja neljässä kunnassa vaihdos on vakavassa pohdinnassa. Vaalan siirtyminen Kainuusta Pohjois-Pohjanmaahan toteutuu vuoden alusta.
Kunnissa on parhaillaan käsittelyssä sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön lausuntopyyntö, jossa kysytään minkä maakunnan pohjalta perustettavaan itsehallintoalueeseen ne haluavat kuulua.
Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueet perustetaan nykyisten maakuntarajojen mukaan. Poikkeustapauksissa valtioneuvosto voi kuitenkin siirtää kunnan toiseen maakuntaan.
Suurin mullistus tulisi Savossa, jossa Savonlinna pyrkii siirtymään Etelä-Savosta Pohjois-Savoon. Kaupunginvaltuusto päätti asiasta maanantaina.
”Olemme käsitelleet asiaa koko ajan sote-uudistuksena. Hoitoketjut suuntautuvat Savonlinnasta pääasiassa Kuopioon”, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti-Pekka Parkkinen (kesk.) perustelee.
Parkkinen väläyttää myös mahdollisuutta yhdistää Etelä- ja Pohjois-Savon maakunnat samaan itsehallintoalueeseen. ”Jos Etelä-Savo kuitenkin joutuu samaan sote-alueeseen, olisiko järkevämpää hakea saman tien seuraavaa askelta.”
Keski-Suomi voi kutistua huomattavasti, jos sekä Kuhmoinen että Jämsä siirtyvät Pirkanmaahan. Kuhmoisissa maakunnan vaihdoksesta on kunnanhallituksen puheenjohtajan Kimmo Malinin (kok.) mukaan selkeä näkemys.
”Jyväskylässä asiointi on aika vähäistä. Toivon, että rajamaakuntien näkemyksiä kuunneltaisiin.”
Jämsässä mielipiteet jakaantuvat enemmän. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Piritta Rantasen (sd.) mukaan asiasta päätetään kunnassa tammikuun aikana.
”Aika paljon on vielä kysymysmerkkejä. Tampere on meidän sairaala, mutta Keski-Suomessa Jämsällä on isompi painoarvo.”
Pohjanmaalla Isokyrö on jo tehnyt päätöksen Etelä-Pohjanmaahan pyrkimisestä.
Pääperusteluna ovat kunnanhallituksen puheenjohtajan Jaakko Pukkisen (kok.) mukaan toimivat sote-palvelut Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä, johon kunta on kuulunut vuosikymmenten ajan.
Keski-Pohjanmaalla Kruunupyy taas on suuntaamassa Pohjanmaan maakunnasta Keski-Pohjanmaahan.
Kymeenlaaksossa Iitti on jo pitkään pyrkinyt Päijät-Hämeeseen, mutta valtioneuvosto hylkäsi kunnan hakemuksen helmikuussa.
Syksyllä järjestetyssä kansanäänestyksessä yli 90 prosenttia iittiläisistä halusi liittyä Päijät-Hämeeseen.
Uudellamaalla sijaitsevat Pukkila ja Myrskylä kuuluvat Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiriin.
Kunnissa ei vielä ole lyöty lukkoon, kumpaan itsehallintoalueeseen ne haluaisivat kuulua.
”Päätöstä on vaikea tehdä, kun tietoa ei ole tarpeeksi. Valtuutettujen keskuudessa on vahva kahtiajako”, kunnanhallituksen puheenjohtaja Jukka Lehtimäki (kesk.) sanoo.
Pohjois-Pohjanmaalla on ollut spekulaatiota Kuusamon ja Taivalkosken siirtymisestä Lappiin.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Tuomo Hänninen (kesk.) Kuusamosta ja Tuomo Horsma (kesk.) Taivalkoskelta kuitenkin pitävät selvänä, että kunnat pysyvät Pohjois-Pohjanmaalla.
Niklas Holmberg
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
