Lasten vieraannuttaminen on henkistä väkivaltaa
Noin 30 000 lasta kokee vuosittain vanhempiensa eron. Vanhemmat voivat erotilanteessa tehdä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sopimuksen, jonka sosiaaliviranomainen vahvistaa. Riitatilanteissa asian ratkaisee tuomioistuin.
Lapsen oikeuksien ja tasapainoisen kehityksen kannalta on tärkeää, että lapsella säilyy säännöllinen ja hyvä suhde myös siihen vanhempaan, jonka luona hän ei asu. Vieraannuttamisesta ja tapaamisoikeuden tahallisesta ja toistuvasta
estämisestä johtuen osa lapsista menettää yhteyden toiseen vanhempaansa sekä samalla myös isovanhempiinsa.
Vieraannuttamisessa lapselle
annetaan vääriä mieli- ja muistikuvia toisesta vanhemmasta ja tapaamisia pyritään estämään tai vaikeuttamaan. Opetettuna ja palkittuna lapsi hyväksyy, ettei toista vanhempaa saa ikävöidä eikä tapaamisista saa iloita. Lopulta lapsi saadaan luopumaan tapaamisoikeudestaan. Tämä on henkistä väkivaltaa lasta kohtaan.
Tapaamisongelmissa huolto- ja tapaamisoikeuspäätöksen täytäntöönpanolaki mahdollistaa pakkokeinoina uhkasakon ja noudon. Käytännössä järjestelmä on hyvin hampaaton.
Ensimmäisessä oikeudenkäynnissä, joka kestää sovittelijankertomuksen hankkimisineen puolesta vuodesta vuoteen, voidaan asettaa vain uhkasakko. Lisäksi tuomitut joutuvat varsin harvoin niitä maksamaan. Ja jos he niitä maksavatkin, sanktio tulee aivan liian myöhään eli noin 1,5 vuoden jälkeen tapaamisten estämisestä.
Tarvitaan parempia keinoja estämään tapaamisten toistuvat ja tahalliset laiminlyönnit sekä vieraannuttaminen.
Useita eri asiantuntijoita kuultuamme olemme tehneet yhteistyössä kaksi lakialoitetta.
Kiurun aloite koskee rikoslakia, ja sen tavoitteena on sanktioida tapaamisoikeuden
tahallinen ja toistuva estäminen. Sen allekirjoitti 141 kansanedustajaa kaikista puolueista.
Eerolan aloite käsittelee puolestaan vieraannuttamiskiellon lisäämistä lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Tavoitteena on mahdollistaa tapaamisoikeuden uudelleenarviointi vieraannuttamistilanteissa.
Toteutuessaan lait ohjaavat vanhempia lapsen edun mukaiseen käyttäytymiseen.
Molemmat lakialoitteet ovat tällä hetkellä lakivaliokunnassa käsiteltävinä. Valiokunta on pyytänyt niistä oikeusministeriön kirjalliset lausunnot marraskuun loppuun mennessä. Valiokunta päättää sen jälkeen jatkotoimista.
Pauli Kiuru
(kok.)
kansanedustaja
Juho Eerola
(ps.)
kansanedustaja
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
