Koettelemusten vuosi 2012
Miesmuisti on suhteellinen käsite. Uskallan kuitenkin väittää, että kulunut vuosi on ollut poikkeuksellisten luonnonvoimien päänäyttämö, jollaista en itse muista aikaisemmin kokeneeni. Koettelemusten vuosi 2012 otti varaslähdön tapaninpäivän myrskyllä, jonka tuhoja täydensivät vielä Hannu-myrskyn tuulenkaadot.
Monessa kodissa uusi vuosi otettiin vastaan kiinteistöille aiheutettujen vahinkojen korjauksilla. Seuraavaksi raivattiin metsäteitä ja kerättiin tuulenkaatoja, kunnes puolimetrinen lumi peitti kaiken alleen. Samanaikaisesti sähköyhtiöt kävivät omaa taisteluaan aikaa ja sähköttömyyttä vastaan.
Onneksi luonto oli tässä kohdin armollinen eikä talven pakkaskausi alkanut heti tammikuun alusta. Esille maaseudulla nousivat naapuriapu ja yhteisöllisyys, joissa kylän väki yhdessä yritti minimoida myrskyn jälkivahinkoja.
Olemme kuulleet tarinoita aggregaateista, joita kuljetettiin talosta taloon ympäri vuorokauden, vuoroin kylmää, valoa tai lämpöä tehden.
Talvi meni ja kevät toi uutiset useiden kymmenien miljoonien myrskyvahingoista, jotka ovat myöhemmin tarkentuneet yli sataan miljoonaan euroon.
Pelkästään sähköyhtiöiden korvaussummat ja verkoston korjauskustannukset nousivat kymmeniin miljooniin euroihin. Tätä laskua me kuluttajat maksamme pitkään korkeissa vakuutus- ja sähkönsiirtomaksuissa.
Lisäksi sähköyhtiöiden taloutta koettelevat etäluettavien mittareiden asennukset sekä tulevia vahinkoja vähentävä ilmajohtojen muuttaminen maakaapeleiksi.
Maatalouden kevättöiden aloitus siirtyi pitkälle toukokuun puolelle. Maiden lämmettyä kylvökuntoon tulivat kevätsateet, jotka kuorettivat jo aiemmin kylvetyt lohkot. Kasvustot näyttivät kesäkuun lopussa paremmilta, kunnes heinäkuun alun rankkasateet jättivät tuhansia hehtaareita veden valtaan Satakunnassa ja Pohjanmaalla.
Heinäkuun alun sademäärät olivat Isojoella ja Karviassa lähes 200 millimetriä. Ikävin tilanne oli niillä viljelijöillä, jotka joutuivat kylvämään uudelleen kuorettuneet alueet ja joiden samat viljelylohkot jäivät heinäkuun tuhotulvien alle.
Myös turveurakoitsijoiden talous on kireällä. Tuotantotavoitteista jäätiin yli puolet. Se tulee välillisesti vaikuttamaan ensi talven lämmitysratkaisuihin sekä eläinpuolen kuiviketurpeen riittävyyteen.
Huonon turvevuoden ja kohonneiden polttoainekustannusten ikävimmät yhteisvaikutukset kohdistuvat usein nuoriin ja paljon investoineisiin monialaisiin maaseutuyrittäjiin.
Sadonkorjuukausi oli jatkuvaa kilpajuoksua sadepilvien välissä, kunnes taivaan vesiportit aukenivat jälleen ja vesimassat levittäytyivät lakeuksille jo kolmannen kerran. Lokakuun tulvat katkoivat kantatieyhteyksiä ja valtasivat evakuoituja taloja ja maatiloja.
Erityisesti eläintilat ovat tulevana talvena vaikeassa tilanteessa. Lannanlevitys ei onnistunut täysimääräisesti keväällä, puhumattakaan loppusyksyn oloista. Nitraattiasetus antaa tiukat raamit lannanlevitykselle, joita näinä lähes poikkeusoloaikoina ei pystytä noudattamaan.
Viljelijät odottivat valtiovallan selkeää vastaantuloa asetusten tulkinnoissa ja yleiskorvauksissa, mutta ministeriöiden vastaukset olivat tylyjä.
Nyt on saatava viesti perille niin maatalous- ja ympäristöministerille sekä hallitukselle, että maaseudun koettelemusten kiintiö on täyttynyt. Ei pidä ahdistaa viljelijöitä uusilla kustannusvaikutteisilla päätöksillä tai tulkinnoilla, sillä monilla tiloilla mietitään jatkamisen mahdollisuuksia.
Menetetty viljelijä vie mukanaan toisenkin työntekijän elintarviketeollisuuden ja logistiikan parista. Siihen meillä ei ole varaa pitkittyvän taantuman kynnyksellä.
Hannu Uusihonko
maaseutuyrittäjä
Satakunta
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
