Ministeri Ville Skinnari hakisi esimerkiksi kaurasta ja viskistä mallia ruokavientiin: "Meiltä on vaikeampi ponnistaa maailmalle kuin Saksasta ja Ruotsista"

Ville Skinnarin mielestä SDP:n johtama punamultahallitus näyttää mallia koko maailmalle investoimalla koulutukseen ja tulevaisuuteen. "Uimme vastavirtaan talouskuripolitiikkaa ja juustohöylämalleja", ministeri sanoo. Kuva: Maija Partanen

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) näkee elintarviketuotannon erittäin potentiaalisena vientialana. Hänen mukaansa houkuttelevia kuluttajabrändejä luomalla on mahdollista saada myös raaka-aineelle parempi kilohinta.

"Kauran ympärillä olemme onnistuneet brändäyksessä, mutta täytyy myöntää, että se ei ole helppoa. Suomalaiset toimijat ovat usein aika pieniä. Onnistuminen globaaleilla markkinoilla esimerkiksi Yhdysvalloissa vaatii konseptointitaitoa, brändäysosaamista ja paljon pääomia."

Skinnarilla on omakohtaista kokemusta siitä, miten hankalaa uuden tuotteen läpimurto on kovasti kilpailluilla kansainvälisillä markkinoilla. Hän oli mukana Northforce Oy:ssä, joka kehitti urheilijoille tarkoitettua patentoitua nesteytysjuomaa kuusamolaisesta herasta. Yhtiö teki vuosikausia tappiota ja lopetti toimintansa 2016.

"Suomen yksi haaste maataloudessa on siinä, että kotimarkkinamme on vain vajaan kuuden miljoonan ihmisen kokoinen. Meiltä on vaikeampi ponnistaa elintarvikealalla maailmalle kuin esimerkiksi Saksasta ja Ruotsista. Toisaalta, kuka olisi uskonut, että Suomesta tulee giniä ja viskiä."

Toisen polven demaripoliitikko iloitsee Altian listautumisesta. Tulevina vuosikymmeninä myös puhtaan veden päälle on mahdollista rakentaa paljon lisäarvoa.

Skinnari asettaa paljon toiveita Japanin ja EU:n vapaakauppasopimukselle, joka astui voimaan tämän vuoden helmikuussa.

"Suurista yrityksistä Valio on toiminut erittäin esimerkillisesti Japanin markkinoilla, kun se vei äidinmaidonkorviketta maanjäristysalueelle 2016. Tällainen toiminta vaikuttaa positiivisesti siihen, että suomalaista ruokaa ja elintarvikkeita arvostetaan."

Skinnarin mielestä elintarvikkeet myydään Suomesta liian vähän jalostettuina ulos. Esimerkiksi hän ottaa marjat, joista tehdyillä tuotteilla voisi olla kova kysyntä ulkomailla.

"Tuotteesta jää tällöin liian vähän rahaa käteen. Tulevaisuudessa elintarvikkeita on jalostettava Suomessa mahdollisimman pitkälle. Meidän on saatava lisää kuluttajabrändejä, mitä kautta pystymme myös monipuolistamaan elinkeinorakennettamme."

Suomessa viennin osuus suhteessa bruttokansantuotteeseen on 11 prosenttia pienempi kuin Ruotsissa, ja taustalla on muun muassa länsinaapuria kapeampi elinkeinorakenne.

Skinnarin mukaan Antti Rinteen hallitus ottaa Ruotsin etumatkaa kiinni esimerkiksi avaamalla uusia suurlähetystöjä maailmalle. Hallitus investoi myös 150 miljoonaa euroa yritysvetoiseen tutkimuskehitykseen Business Finlandin kautta.

SDP ja vihreät ovat onnistuneet nostamaan eniten kannatustaan maaseudulla kaksien viime eduskuntavaalien välillä, ilmenee Tilastokeskuksen keräämästä aineistosta (MT 29.7).

SDP:n varapuheenjohtaja Skinnari johti hallitusneuvotteluissa Elinvoimainen Suomi -pöytää.

"Tämä hallitus kuuntelee alueiden tarpeita ja näkee, että koko Suomi voimavarana on tärkeä. Vajaan kuuden miljoonan kansa elää edelleen vientituloilla, ja maailmalla on kaikille alueille ja kaupungeille tilaa. Fakta on myös se, että vienti tehdään maakunnissa."

Skinnari toimi viime vuosikymmenellä Koillismaan yrityskehitysjohtajana Kuusamossa, alueella, joka sijaitsee 250 kilometrin päässä suurista kaupungeista.

"Kuusamo toimii hyvänä esimerkkinä alueesta, jossa on pystytty luomaan uutta työtä matkailun ympärille. Myös maatilat ja elintarvikeala on otettu mukaan rakennemuutokseen. Koillismaalla on brändätty hienoja suomalaisia liha-, kala- ja maitotuotteita matkailupalveluiden yhteyteen."

Matkailu on Suomen voimakkaimmin kasvava ala ja se työllistää yli 150 000 ihmistä. Ruoka on iso osa matkailumenestystä.

"Tämä Kuusamon malli on ihan mahdollista tehdä muuallakin Suomessa. Siihen toki tarvitaan osaamista."