Hukkakauran kitkemisellä on nyt kiire
Viljojen kasvitautioireet ovat parhaillaan hyvin tunnistettavissa. Torjunta-ajat ovat pääsääntöisesti ohi.
Kasvuolosuhteet ovat ohjanneet, mitkä taudinaiheuttajista ovat vallitsevia. Erityisesti ohran verkko- ja rengaslaikku sekä vehnän laikkutaudit etenevät nyt voimakkaasti. Ensimmäiset härmä- sekä ruskea- ja keltaruostepesäkkeet ovat löytäneet kevätvehnän Etelä-Suomessa.
Siemenlevintäiset nokitaudit ovat parhaimmin nähtävissä nyt, kun noki-itiöt eivät ole vielä täysin huuhtoutuneet tai tuulen mukana lentäneet lapakosta.
Haisunoen oireet voimistuvat kasvuston tuleentuessa. Tartunnan saaneen yksilön helpeet harottavat epänormaalisti.
Nokitautien tarkkailu on tärkeää siemenviljelylohkoilla. Haisunoen seuranta on tarpeen erityisesti peittaamattomalla siemenellä kylvetyissä kasvustoissa. Mustatyven vaivaamat vehnät erottuvat vihreässä kasvustossa valkotähkäisinä yksilöinä tai pesäkkeinä.
Kostea ja lämmin sää edistää Fusarium-sienten aiheuttamien punahomeiden leviämistä. Ensi oireet näkyvät tähkässä jyvän värimuutoksena rusehtavaksi. Alue laajenee ja vehnässä siihen voi kasvaa punertavaa, pehmeää rihmastoa. Mikäli jyvä kehittyy, se on pieni ja väriltään usein harmahtavan ruskea.
Punahomeet heikentävät sadon laatua ja voivat tuottaa ihmisille ja eläimille myrkyllisiä mykotoksiineja. Punahomeet ja niiden muodostamien toksiinien muodostus etenee aina sadon kuivaukseen asti. Puitu sato tulee kuivata mahdollisimman pian korjuun jälkeen.
Viljojen tähkissä ja röyhyissä on monin paikoin havaittu vilja- ja tuomikirvoja. Lämpimässä säässä kirvat lisääntyvät nopeasti. Viljan tultua tähkälle kirvojen torjuntakynnys on yli kymmenen kirvaa kortta kohti, ja kemiallinen torjunta on erittäin harvoin tarpeen.
Tähkä-ja vehnäsääskien tarkkailu on ajankohtaista vehnän kukintavaiheeseen saakka. Torjuntakynnys oranssinkeltaisella tähkäsääskellä on keskimäärin 1 sääski / 6 tähkää, sitruunankeltaisella vehnäsääskellä 1 sääski / 3 tähkää. Paras sääskien havainnointi- ja torjunta-aika on illalla tuulen tyynnyttyä.
Hukkakauran röyhyt ovat nousseet viljakasvustojen ylle, ja siemenet ovat itämiskykyisiä. Nyt on kiire tehdä hukkakaurankitkentäkierros ja myös tarkastaa hukkakaurantorjuntakäsittelyjen teho.
Pelloilla on tarkistettava pienannosherbisidikäsittelyn jälkeen kasvuaan jatkavien pihatähtimöiden määrä ja suunniteltava tarvittaessa ensi vuoden rikkakasvientorjuntaa resistenssiin pihatähtimöön tehoavilla valmisteilla.
Hernekääriäisen lento alkaa jo olla pääosin ohi ainakin Etelä-Suomessa. Torjuntatarve ja -ajankohta määräytyvät lohkokohtaisesti feromonipyydystarkkailun ja herneen käyttötarkoituksen perusteella.
Hernekääriäisen torjunta kohdistetaan kuoriutuviin toukkiin aikuisten esiintymishuipun ja lämpösumman perusteella. Kukkivan hernekasvuston käsittely pyretroideilla on sallittua vain mehiläisten lentoajan ulkopuolella, kello 21–06.
Hernekirvaa esiintyy paikoin, ja lämpimässä se lisääntyy nopeasti. Kirvat tulee torjuttua mahdollisen hernekääriäistorjunnan yhteydessä, jolloin erillinen torjunta ei välttämättä ole tarpeen. Kirvatorjunnan kynnysarvo ylitetään, jos kirvoja on kukinnan aikana kymmenessä prosentissa versoja ja keskimäärin 5–10 kirvaa saastunutta versoa kohti.
Kaalikoita esiintyy edelleen runsaasti. Kasvustoista löytyy aikuisia, toukkia ja koteloita. Kaalikoin toukkien torjunta on mahdollista pyretroidi- ja pyretriinivalmisteilla varoajat huomioiden vielä kukinnan jälkeen, jos litujen vioitusriski on suuri. Kaalikoin torjuntakynnys on muutama toukka kasvia kohti.
Liduissa on paikoin havaittu litusääsken ja rapsikärsäkkään toukkia. Niitä ei voi enää torjua.
Mansikkapunkin kemiallinen torjunta on ajankohtaista sadonkorjuun päätyttyä. Torjuntatarve arvioidaan nuorten avautumattomien lehtien punkkitilanteen perusteella tai kasvustossa esiintyvistä oireista.
Jos oireita esiintyy, ruiskutukset kannattaa tehdä heti sadonkorjuun päätyttyä. Valmisteiden käytössä otetaan huomioon kasvukauden käyttökertoja koskevat rajoitukset: abamektiinivalmiseella voidaan tehdä kaksi käsittelyä, spirodiklofeenilla vain yksi.
Omenakääriäisen toukkien vioitus on edennyt jo pitkälle, ja on mahdollista, että myös toinen sukupolvi munii elokuussa. Toisen sukupolven lennon seurantaan käytettäviin feromonipyydyksiin on vaihdettava uudet feromonihaihduttimet.
Pihlajanmarjakoin vioituksia on nyt nähtävissä raakileissa siellä, missä munintaa omenalle on tapahtunut.
Maa- ja elintarviketalouden
tutkimuskeskus MTT
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
