Uusi vuosi vaatiiponnisteluja
Uuden vuoden alku koetaan yleensä toivorikkaaksi ajaksi. Vuoden 2012 kohtalo kuitenkin on, että sitä aloitetaan harvinaisen epävarmoissa tunnelmissa. Uhkaavan taantuman varjo lankeaa koko Euroopan ylle, vaikka olot suomalaisten arjessa ovat toistaiseksi varsin normaalit.
Pinnan alla tapahtuu kuitenkin koko ajan. Suomalaisten ikärakenne siirtää kiihtyvällä tahdilla ihmisiä työelämästä ansaituille eläkepäiville. Viennin hiipuessa myös lomautukset ja irtisanomiset heikentävät kansakunnan huoltosuhdetta.
Rahavirrat ulkoa Suomeen pienenevät. Julkiset menot kasvavat samalla kun taantuma leikkaa menojen rahoituksessa välttämättömiä
verotuloja. Syntyvää vajetta joudutaan paikkaamaan velkarahalla.
Epämiellyttävä yhtälö tulee päättäjiä vastaan
viimeistään hallituksen maaliskuisessa kehys-
riihessä. Sen ratkaiseminen vaatii mitä todennäköisimmin sekä verotuksen yleistä kiristämistä että karsintaa budjetin menopuolelle.
Alkava vuosi on Suomen tulevaisuuden kannalta herkkää aikaa. Talouden perustan luominen vaatii katsomista myös pidemmälle tulevaisuuteen. Vara elvytykseen on vähäinen, mutta säästöissä ja veronkorotuksissa on varottava, etteivät ne nujerra ihmisten ja yritysten edellytyksiä selvitä taantuman yli.
Suomen paikka on Euroopassa, ja on vaikea nähdä maamme kannalta mitään etuja siinä, jos EU-maat alkavat eristäytyä toisistaan ja erkaantua yhteisestä päätöksenteosta.
Suomen päättäjien tärkein tehtävä on kuitenkin myös EU-päätöksissä huolehtia ennen kaikkea Suomen kokonaisedusta. EU:n ja euron pelastamisen hintalappu ei voi olla suurempi kuin niiden säilymisestä uskottavasti saatava hyöty.
Koko viime vuoden Suomen keskeiset päättäjät olivat kiinni euron pelastusoperaatioissa. Tämä söi tavattomasti voimia päätöksenteolta kotimaan tärkeissä ratkaisuissa, joiden linjaaminen jäi välillä liiaksi virkamiesten vastuulle.
Kävipä EU-päätöksissä kuinka tahansa, Suomen ja suomalaisten on rakennettava tulevaisuutensa itse. Tähän liittyvät ratkaisut ovat poliittisia. Jos emme niihin itse kykene, miljardien eurojen vuotuinen velkaantumistahti takaa, että päättäjät tulevat muualta.
Jyrki Kataisen (kok.) hallitus on haastavasta koostumuksestaan ja monista ennustuksista huolimatta selvinnyt toistaiseksi varsin yhtenäisenä.
Alkava vuosi on hallitukselle edelleen haasteellinen. Se joutuu kiristämään taloudenpitoa ja samalla etsimään edellytyksiä uudelle kasvulle. Kaiken ratkaisuksi aiottu kuntauudistus ei tähän riitä. Sen hallituskin on jo myöntänyt.
EU-tasolla hallitukselta on löydyttävä euron kriisin lisäksi aikaa ja tarmoa vaikuttaa yhteisön maatalous-, metsä- ja aluepolitiikkaan. Ne ovat myös keskeinen osa eurooppalaista talouspolitiikkaa.
Kotimaassa rakenteelliset ratkaisut keskittyvät palvelutuotannon lisäksi työurien pidentämiseen. Näissä ratkaisuissa liikutaan alueella, joka voi koetella myös hallituksen yhtenäisyyttä.
Hitaiden rakenteellisten uudistusten lisäksi Suomi kaipaa pikaisesti tuotantoon ja yrittäjyyteen rohkaisevia päätöksiä. Niitä on uskallettava tehdä myös maaseudun mahdollisuudet hyödyntäen.
Ennen kaikkea uuden vuoden haasteena on se, että suomalaisten yhtenäisyys voisi vaikeasta ajasta huolimatta vahvistua. Väestöryhmien tai alueiden eriarvoistuminen on kyettävä taantumassakin estämään.
Pitkospuita taantuman yli ei synny, elleivät kaikki ole niitä rakentamassa.
Pitkospuita taantuman yli ei synny, elleivät kaikki ole niitä rakentamassa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
