Euroopan komissiomenossa metsään
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) on huolissaan siitä, että luottamus Euroopan unionin auktoriteetteihin on horjunut. Kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa viime viikolla puhunut Katainen esitti asian korjaamiseksi normitalkoita EU:n lainsäädäntöön.
EU:n säädösviidakon perkaaminen tiputtaisi Kataisen mielestä sellaisia direktiivejä pois, jotka estävät yrittäjyyttä ja työpaikkojen lisäystä.
Kataisen esitys on erittäin hyvä ja kannatettava. Aivan ensiksi voisi aloittaa kotimaisesta lainsäädännöstä ja oman hallituksen säädöstehtailusta. Kuten Katainen itsekin totesi, kaikki ei ole säädeltävissä. Miksi sitten pitää sitkeästi yrittää, vaikka maalaisjärjellä päästään paljon parempaan lopputulokseen?
EU:n direktiivitehtailuun ovat kiinnittäneet huomiota monet muutkin kuin Katainen. Britannian pääministerin David Cameronin mielestä EU:n pitäisi muuttua entistä joustavammaksi ja päätösvaltaa voisi osin palauttaa takaisin jäsenvaltioille. Saman suuntaisia ajatuksia on myös Hollannissa ja Saksassa. (MT 26.8.)
Keskustelu EU:n toimielinten ja jäsenmaiden työnjaosta on erittäin ajankohtainen. EU:n komission suunnitelmissa on kiristää otettaan jäsenvaltioiden metsistä. Komission direktiiviluonnos biomassan kestävyyskriteeristä saattaa johtaa siihen, että komissio pystyy puuttumaan suoraan tilakohtaiseen metsänhoitoon.
MTK:n metsäasiantuntijan Janne Näräkän mukaan tilakohtainen seuranta saattaisi tarkoittaa sitä, että metsäsuunnitelma tulisi metsänomistajille pakolliseksi. MTK:n arvion mukaan metsäsuunnitelmat tulisivat maksamaan ainakin 600–700 miljoonaa euroa.
Komissiolla on halua puuttua laajemminkin puukauppaan. Direktiiviehdotuksessa on runkopuun energiakäyttöä rajoittava kohta.
Europarlamentaarikko Eija-Riitta Korholan (kok.) mielestä direktiivin määrittelyt uhkaavat luoda Suomeen vähittäisen metsänsuojeluautomaatin, jossa oma sananvaltamme vähensi. Korholan mukaan biomassaa koskevaan direktiiviluonnokseen vaikuttaminen on suomalaisen edunvalvonnan ykköstehtävä.
EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, mutta nyt sellainen halutaan luoda energiapuun kestävyysvaatimuksen varjolla. Kysymys on suuresta periaatteellisesta asiasta. Samaan aikaan kun Suomessa pyritään lisäämään metsänomistajien vapauksia päättää metsien hoidosta, komissio pyrkii lisäämään valvontaa ja omaa valtaansa metsissä.
Huoli EU:n vallan ja sitä kautta kalliin, arkitodellisuudesta vieraantuneen byrokratian kasvamisesta on aiheellinen. On hyvä, että Suomen, Ruotsin ja Itävallan energia-asioista vastaavat ministerit ovat ottaneet asiaan kantaa. He opettivat MT:n yliössä eurooppalaisille päättäjille metsänhoidon perusasioita. (MT 7.8.)
Ministereiden mielestä on tärkeää käsittää, ettei puuta kasvateta vain yhtä tarkoitusta varten. Samasta puusta saadaan tukkeja, massapuuta ja bioenergiaa. Heidän mielestään ei ole järkevää laatia erityistä lainsäädäntöä energiantuotannossa käytettävää metsäbiomassaa varten.
Suomalaisten päättäjien pitää olla syksyn aikana valppaina. Kysymys on tärkeimmästä luonnonvarastamme. Sitä koskeva päätäntävalta on pidettävä omissa käsissä.
Komissiolla on varmasti nykyisessä taloustilanteessa kiireellisempääkin tekemistä kuin puuttua kansalliseen metsäpolitiikkaan. Puhumattakaan siitä, että suunnitteilla oleva lainsäädäntö on turha, suorastaan vahingollinen ja se tulisi lisäksi erittäin kalliiksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
