Biokaasu kaatuu heikkoon kannattavuuteen

Erkki Kalmari on valmistanut tilallaan biokaasua liikennepolttoaineeksi vuodesta 2002 lähtien. Janne Nousiainen Kuva: Viestilehtien arkisto

Moni biokaasulaitos jää perustamatta liian pienten tuottojen takia, ilmenee Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tuoreesta selvityksestä. Tutkijat ehdottavat tukipolitiikkaan parannuksia.

Saksassa ja Tanskassa biokaasun tuotantoa tuetaan Suomea enemmän. Saksassa biokaasun tuotantotuki eli syöttötariffijärjestelmä koskee myös pieniä laitoksia toisin kuin Suomessa.

Tanskan viime vuonna uudistettu tukijärjestelmä on vauhdittanut uusien laitosten rakentamista.

Saksassa biokaasusähkölle maksetaan muuta sähköä korkeampaa takuuhintaa, joka kerätään kuluttajilta.

Pienimmät laitokset saavat suurimman takuuhinnan. Alle 75 kilowatin laitoksille maksetaan 14,30 senttiä kilowattitunnilta perustakuuhintaa, jonka päälle voidaan maksaa vielä tietyin ehdoin lisätukia.

Jos laitos on alle 75 kilowattia ja käyttää raaka-aineenaan vähintään 80 prosenttia lantaa, takuuhinta on 25 senttiä kilowattitunnilta.

Takuuhinta laskee portaittain, yli 20 000 kilowatin laitoksille tariffi on kuusi senttiä kilowattitunnilta.

Vaikka lannankäytölle on omat lisätukensa, ei MTT:n mukaan Saksassa lannan käyttö biokaasulaitoksissa ole saavuttanut tavoiteltua tasoa. Biokaasun raaka-aineeksi käytetään paljon maissia, josta saadaan kaasua enemmän kuin lannasta ja siten enemmän sähkönmyyntituloja.

Energiamaissin viljely on vienyt alaa muilta kasveilta ja nostanut pellon hintaa.

Arvioiden mukaan Saksan lantamäärästä 15–20 prosenttia hyödynnetään biokaasulaitoksissa. Laitoksia on Saksassa yli 7 300, joista suurin osa perustaa toimintansa maatalouden biomassoihin.

Tanska uudisti viime vuonna biokaasun tukijärjestelmiään. Nyt sähköä ja lämpöä tuottava laitos saa energiantuotantotukea 15,44 euroa gigajoulelta laitoksen koosta riippumatta. Saman tuen saa biokaasun toimittamisesta maakaasuverkkoon.

Liikennepolttoainetta tuotettaessa tuki on 10,07 euroa gigajoulelta.

Lisäksi Tanska myöntää biokaasulaitosten rakentamiseen investointitukea.

Tanskassa oli viime vuonna 150 biokaasulaitosta, joista 82 käsitteli pääasiassa lantaa. Arvioiden mukaan laitokset käsittelevät 5–10 prosenttia Tanskan lantamäärästä.

Uudistettu tukijärjestelmä on käynnistänyt lukuisia suurien sekä maatilamittakaavan laitosten suunnitelmia. Tänä ja ensi vuonna arvioidaan valmistuvan useita uusia laitoksia.

Suomessa syöttötariffia ei pienille laitoksille myönnetä. Päästäkseen järjestelmään, biokaasulaitoksen generaattorin nimellistehon on oltava vähintään sata kilovolttiampeeria eli noin sata kilowattia. Tällöin valtion budjetista maksetaan enintään 12 vuoden ajan syöttötariffia 8,35 senttiä kilowattitunnilta.

Sähkön lisäksi lämpöä tuottaville laitoksille voidaan tietyin ehdoin maksaa lisäksi viisi senttiä kilowattitunnilta lämmöstä.

Investointitukea voi hakea myös maatilatason biokaasulaitoksen rakentamiseen.

Suomessa on 18 lantaa käsittelevää biokaasulaitosta. Ne käsittelevät yhteensä noin prosentin verran koko maan lantamäärästä.

Tutkijoiden mukaan sähkön tuotantotukea tulisi Suomessa nostaa ja myös alle sadan kilovolttiampeerin laitosten mukaanpääsy järjestelmään pitäisi mahdollistaa.

Tuen olisi oltava riittävän korkea, jotta toiminta olisi kannattavaa, tutkijat toteavat.

”Syöttötariffi yksinään ei ole hyvä ratkaisu maatilakokoluokan laitoksille, koska siinä rahat tulevat takautuvasti toiminnan aikana ja pääomaa tarvitaan rakennusvaiheessa. Yhdessä investointituen kanssa syöttötariffi olisi hyvä”, tutkimusaluepäällikkö Sanna Marttinen MTT:stä sanoo.

Liikennepolttoaineen tuotanto pärjäisi Marttisen mukaan pienemmällä tuella kuin sähkö, mutta tuotannon aloittaminen vaatisi valtion tukea.

Myös käsittelyjäännöksen lannoituskäyttöön pitäisi tutkijoiden mielestä kehittää kannustimia. Taloudellista kannustusta tarvitaan myös nurmen käyttämiseksi biokaasun raaka-aineena.

Lisäksi laitoksen rakentamista suunnitteleville olisi kehitettävä toimintamalleja, jotka kattavat koko ketjun raaka-aineiden hankinnasta lopputuotteiden käyttöön.

Tukien maksamista biokaasulle voidaan MTT:n mukaan perustella saavutettavilla ympäristöhyödyillä, mutta tuen saantiperusteet on harkittava tarkkaan.

TUURE KIVIRANTA

MTT:n raportti Biokaasuyrittäjän

toimintaympäristö Suomessa löytyy verkosta osoitteesta mtt.fi.

Avaa artikkelin PDF