Synkät talousluvut herättivät hallituksen
Toiveista huolimatta talouden alakuloon ei ole tulossa lähiaikoina helpotusta. Suomen Pankin tällä viikolla julkaiseman ennusteen mukaan bkt laskee tänä vuonna 0,8 prosenttia. Miinusmerkkisiä kasvulukuja ovat esittäneet myös muun muassa Nordea, Aktia ja LähiTapiola.
Muuallakaan Euroopassa ei talouskasvua ole saatu vauhtiin, vaikka rahapolitiikka on ollut ennätyksellisen kevyttä ja sen seurauksena korkotaso on lähellä nollaa. Maailmanpankin keskiviikkona julkistaman ennusteen mukaan euroalueen talous supistuu tänä vuonna 0,6 prosenttia.
Euroopan synkkä tilanne vetää koko maailmantaloutta alaspäin. Tästä syystä Maailmanpankki laski maailmantalouden kasvuennustetta 2,2 prosenttiin.
Sitkeänä jatkuva taantuma alkaa näkyä myös lisääntyvänä arvosteluna harjoitettua talouspolitiikkaa kohtaan. Esimerkiksi yhdysvaltalaisen talousnobelistin Paul Krugmanin mielestä euroalueen valitsema tiukka talouskuri on osoittautunut vääräksi. Tiukka linja on hänen mielestään ollut vahingollista kriisimaiden kansantalouksille.
Arvostelijoiden joukkoon liittyi hiljattain myös Kansainvälisen valuuttarahaston IMF ja sen ranskalainen pääjohtaja Christine Lagarde. IMF:n mielestä Kreikan ensimmäinen apupaketti oli virhe. Olisi ollut parempi laittaa Kreikka heti velkasaneeraukseen.
Talouskomissaari Olli Rehnin mukaan IMF ja sen pääjohtaja Lagarde yrittävät pestä käsiään tehdyistä päätöksistä. Rehn muistuttaa, että apupakettia hyväksyttäessä Lagarde oli Ranskan valtiovarainministerinä vastustanut Kreikan velkasaneerausta.
Euroalueen työttömyys on noussut 11 prosenttiin. Alle 25-vuotiaiden työttömyys on lähes 25 prosenttia.
Suomessakin työttömyys on noussut yhdeksään prosenttiin. Työttömyyden kasvua hidastaa suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle. Samalla kuitenkin työllisyysaste laskee. Työllisyysaste oli huhtikuussa noin 69 prosenttia.
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen tavoite on ollut nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja laskea työttömyysaste viiteen prosenttiin. Näistä tavoitteista ollaan todella kaukana. Kaukana ovat myös valtiontalouden alijäämän supistaminen ja velkasuhteen kääntäminen laskuun.
Valtiontalouden ongelmat syvenevät, vaikka hallitus on sopinut noin viiden miljardin euron verojen korotuksista ja menojen leikkauksista. Niiden seurauksena kuntien taloudet ovat ajautuneet kaaokseen ja yksityinen kulutus vähentynyt.
Esitellessään Suomen Pankin synkkiä ennusteita pääjohtaja Erkki Liikanen ehdotti hallituksen, opposition ja etujärjestöjen sopua talouden tasapainottamisesta. Samansuuntaisia esityksiä on tullut aikaisemmin oppositiopuolue keskustalta.
Yhä synkkenevä taloustilanne on kypsyttänyt myös hallituksen laajemman yhteistyön kannalle. Pääministeri Katainen kutsui keskiviikkona oppositiopuolueet ja työmarkkinaosapuolet yhteiseen tapaamiseen. Kataisen mielestä on tärkeää, että kaikilla on sama käsitys talouden tilanteesta.
Talouden synkästä tilanteesta ja tulevan talouspolitiikan tavoitteista tuskin vallitsee kovin erilaisia käsityksiä. Tavoitteena pitää olla julkisen talouden tasapainottaminen, talouskasvun luominen, investointien käynnistäminen, kilpailukyvyn parantaminen sekä työttömyyden alentaminen ja työllisyysasteen nostaminen.
Keinoista tavoitteiden saavuttamiseksi saattaa löytyä erimielisyyksiä, mutta niistä pitäisi löytyä yhteinen käsitys.
On hyvä, että kaikki mahdolliset tahot osallistuvat keskusteluun Suomen tulevaisuudesta. Hallituksen ja opposition vuoropuhelua, eräänlaista ”Korpilammen henkeä”, tarvitaan koska nykyinen taantuma ei ole yhdessä vaalikaudessa hoidettu.
Meidän on itse huolehdittavat taloudestamme, koska ulkopuolelta ei apua ole odotettavissa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
