Greenpeace: Helen pitää kiinni monopolistaan – Helsingin kivihiilen poltto loppuu vain poliittisella ohjauksella

Greenpeace heijasti tekstin "Helen tuottaa yli 5 prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä" lämpölaitoksen seinään. Kuva: Greenpeace/ Juuso Janhunen

Greenpeace Suomi kerää tällä hetkellä allekirjoituksia vetoomukseen kivihiilen käytön lopettamisesta Helsingissä. Järjestö kritisoi Helsingin kaupungin energiayhtiö Helenin aikeita jatkaa hiilen polttamista vielä 2030-luvulla.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) on ehdottanut, että hiilen polttaminen energiantuotannossa kiellettäisiin vuoteen 2025 mennessä.

Greenpeacen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan lähes kaksi kolmesta suomalaisesta kannattaa Tiilikaisen ehdotusta.

Helsingissä on kaksi kivihiilivoimalaa. Toinen, Hanasaaressa sijaitseva, on jo päätetty sulkea. Vihreiden Emma Kari jätti 17.1.2018 Helsingin kaupunginvaltuustoon aloitteen kivihiilestä luopumiseksi myös Salmisaaren voimalassa.

"Suurin ongelma kivihiilestä luopumisessa on toimeen ryhtymisen puute ja se, että moni valtuutettu odottaa Helenin ratkaisevan tämän itse ilman poliittista ohjausta", Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki arvioi.

"Helen haluaa kuitenkin pitää kiinni monopolistaan. Moderneimmat ja parhaat ratkaisut edellyttävät tuotannon hajauttamista ja taloyhtiöiden oman energiantuotannon kannustamista."

Harkin mielestä ratkaisuja pitäisi hakea parhailta mahdollisilta tekijöiltä eikä vain Suomesta.

"Riski on, että jos hiilen korvaamisen suunnittelu jätetään vain Helenin varaan, suunnitelmasta tulee ajasta jälkeen jäänyt jo syntyessään."

Greenpeace on huolissaan myös suunnitelmista, joissa Helen aikoo korvata kivihiilen biomassan poltolla. Järjestön tiedotteen mukaan aidosti kestävästi tuotettuja pellettejä ei riitä Suomessa edes Helsingin tarpeiksi.

"Kestävä biomassa on sellaista, joka vähentää päästöjä merkittävästi ja riittävästi ilmastositoumusten saavuttamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa jätteitä ja tähteitä", Harkki kertoo.

"Suomessa siis sahojen ylijäämähake ja -puru ja rajoitetussa määrin hakkuutähteet täyttävät tämän. Kestävää biomassapotentiaalia on myös maataloudessa, esimerkiksi oljissa ja lannassa, mutta nämä kannattaa useimmissa tapauksissa käyttää suoraan paikan päällä ja ottaa myös ravinteet kiertoon."

Hänen mukaansa raaka-aineiden hyödyntämisessä on vielä paljon ongelmia. "Tähän on valitettavasti hyvin vaikea päästä niin kauan kuin hallitusta myöten kiistetään tieteeseen perustuva analyysi biomassan päästöistä", Harkki huomauttaa.

Metsien sertifiointikaan ei anna Harkin mielestä tarpeeksi tarkkaa kuvaa puuraaka-aineen kestävyydestä.

"Puumateriaalin sertifikaatit koskevat metsätaloutta. Se on toki tärkeää, mutta kun pitäisi vähentää päästöjä, se ei kata koko kuvaa. Olennaisinta on, mitä puun osia käytetään ja kuinka nopeasti hiili sitoutuu takaisin."

Hakkuutähteillä ja ylijäämähakkeella voidaan vähentää päästöjä. Jos kaikki hiili korvataan biomassalla, joudutaan hyvin todennäköisesti käyttämään runkopuuta ja kantoja, joilla päästöt eivät vähene riittävästi, Harkki huomauttaa.

"Siksi tärkeintä on nyt etsiä kivihiilestä luopumiseen ratkaisua, jossa biomassa on vain osarooli."

Lue lisää:

Kivihiilen käyttö kasvoi kolmanneksen – Helsinki suurin tupruttaja

Helsinki käyttää fossiilisia yli 90 prosenttia, Tukholma pian nolla prosenttia

Helen suunnittelee kolmen uuden biolämpölaitoksen rakentamista

Pääkaupunkiseutu suurin polttaja – Näin paljon Suomessa käytetyn kivihiilen päästöjen sitomiseen tarvitaan metsää