Stubbin kokoomus kärjessä vaaleihin

Pääministeripuolue kokoomus pitää vahvasti kiinni kärkipaikastaan. Mikäli eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, puoluetta äänestäisi Helsingin Sanomien teettämän gallupin mukaan 22,1 prosenttia suomalaisista (HS 18.8.).

Oppositiopuolue keskusta ehti johtaa gallupeja noin vuoden, aina viime kevääseen asti. Nyt keskusta jäi kakkoseksi runsaat kaksi prosenttiyksikköä kokoomusta heikompana.

Kokoomuksen suoritus on maininnan arvoinen. Vaikka sen johtama hallitus on ollut suurissa vaikeuksissa, kansa ei lue vaikeuksia kokoomuksen synniksi.

Kilpailijat ovat antaneet kokoomukselle kiitosta asioiden hoidon sijasta lähinnä julkisuuden hallinnasta. Kokoomus onkin jo pitkään onnistunut kaikessa, missä sen nykyinen päähallituskumppani SDP on epäonnistunut.

Kymmenen vuotta sitten kokoomusjohtoon valittu nuori Jyrki Katainen sai puoluekonkareista luotettavan tukiverkoston. Muutama vuosi myöhemmin valittu nuori SDP-johtaja Jutta Urpilainen taas joutui jatkuvasti taistelemaan asemastaan.

Riidaton kokoomus menestyi. Se sai nostetta myös kaksista presidentinvaaleista kansan kestosuosikin, nykyisen tasavallan presidentin Sauli Niinistön ansiosta.

Vuoden 2006 vaaleissa SDP:n Tarja Halonen voitti haastaja Niinistön yleisen ja omankin tulkintansa mukaan ”liian niukasti”. Vuoden 2012 vaaleissa demareiden ehdokas, ex-pääministeri Paavo Lipponen keräsi vain 6,7 prosenttia äänistä, mikä oli karmea mahalasku vanhalle valtapuolueelle.

Sekä SDP että kokoomus valitsivat uudet puheenjohtajat alkukesästä. Kokoomuksessa voitosta voittoon kulkenut Jyrki Katainen luopui paikastaan, SDP:ssä tappion toisensa perään kirjannut Jutta Urpilainen syrjäytettiin.

On ennenaikaista sanoa, kuinka kokoomus ja SDP valinnoissaan onnistuivat.

Uusi kokoomusjohtaja, pääministeri Alexander Stubb on silti vauhdittanut suosiollaan myös puoluettaan. SDP taas polkee valtiovarainministeri Antti Rinteenkin johtamana syvässä kannatuskuopassa.

SDP on jumittunut puolueista neljänneksi ja noin 15 prosentin kannatukseen. Kokoomuksen ja keskustan lisäksi sen edelle kolmanneksi yltää toinen oppositiopuolue perussuomalaiset, jonka kannatus on sekin laskenut alle 16 prosenttiyksikön.

Kun eduskuntavaaleihin on aikaa enää kahdeksan kuukautta, gallupeja luetaan jo vakavalla mielellä. Ne enteilevät muutosta valtasuhteisiin.

Tällä hetkellä näyttää, että vaalien ykköspaikasta kokoomuksen kanssa kisaa keskusta. Puheenjohtaja Juha Sipilän uutuudenviehätyksen hivenen laannuttua keskustan vaalikampanjan kärjessä korostunevat asiakysymykset. Niistä ei tämän päivän Suomessa ole ainakaan pulaa.

Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin ennuste (MT 5.4.2013) kolmen suuren hallituksesta ei ole poissuljettu. Soinilla on silti tehtävää, ollakseen puolueineen tuossa joukossa.

Pieni riski on, että myös seuraava vaalitulos jättää neljästä suurimmasta puolueesta kaksi oppositioon. Se tarkoittaisi jälleen hallitusovien avautumista – Soinia lainaten – ”takiaispuolueille”.

Takiaisista vasemmistoliitto jätti jo hallituksen, mutta vihreät jatkaa siellä muiden suomin erivapauksin. Puolue on ihmisten elämää ja elinkeinoja rajoittamalla jopa lisännyt kannatustaan, mutta lähtenee hallituksesta ydinvoimalalupien mukana.

Talouden synkkä tila ja kansainvälisen ilmapiirin kiristyminen huomioiden politiikassa on luvassa kuuma talvi. Puolueet pyrkivät nostamaan profiiliaan vaaleihin, mutta liikkumatilaa on vähän.

Kokoomuksessa tiedetään, että puheenjohtaja Stubbin suosioon nojautuminen on myös riski. Joka tapauksessa kokoomuksen huoli vaalien lähestyessä on taas varjella johtoasemaansa, kun kilpailijat yrittävät sitä kaikin keinoin murentaa.

Avaa artikkelin PDF