PAIKANNIMI KERTOO Linnustajan apajilla

Vihtiin rakennettiin ensimmäinen kivikirkko 1400-luvulla. Kirkko sijaitsi Kirkkoniemellä, jota sanottiin Vihdinniemeksi.

Vihti sijaitsee ikivanhojen vesireittien varrella. Myös nimi on vanha ja sen vuoksi nimen motiivi jättää spekuloinnille tilaa.

Monet Vihdin tapaiset nimet liitetään vesistöihin. Vesistönimiä pidetään nimistön vanhimpana kerrostumana ja usein ne yhdistetään eränkäyntiin. Vihdin on päätelty liittyvän lintujen lankapyyntiin liittyvään sanaan vihi.

Ansalankoja viritettiin syksyllä ja talvella suonreunoihin ja järvenrannoille. Siellä viihtyi linnustajan toivesaalis, riekko.

Risuista tehty vihiaita ohjasti maassa kävelevät linnut kohti aidan aukkoon viritettyä pyydystä.

Kartalta erityisesti Hämeen ja Satakunnan alueelta

löytyy kymmeniä virka-alkuisia paikkoja. Virka

on merkinnyt ansaa, ansapolkua tai aluetta,

jollepyydyksiä on viritetty.

Virkamies oli henkilö, joka koki ansat,

kävi virkatien.

Ansalankapyynti kiellettiin, koska sen

katsottiin haaskaavan

saalista. Kettu ja muut

pedot saattoivat ahmia

saaliin ennen kuin

metsästäjä ehätti paikalle.

Linnunpyytäjän

risuaita elää yhä

kuvallisessa merki-

tyksessä ”saada

vihiä jostakin”.

Myös sanat vihje

ja vihjata liittyvät

risuaitaan. Sen sijaan vihkiminen

on kokonaan eri perua.

TOPI LINJAMA

Avaa artikkelin PDF