Itä- ja Keski-Suomessavesistöt korkealla
Karvianjoen vesistössä virtaamat ja vedenkorkeudet ovat pitkään korkealla olleissa kohdissakin laskusuunnassa. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoSuomen ympäristökeskuksen mukaan Vuoksen vesistössä Saimaan, Pielisen ja Kallaveden pinnat ovat vuoden aikaan nähden korkeimmillaan yli 20 vuoteen.
Ennusteen mukaan Saimaan vedenkorkeus voi nousta 5–10 senttiä vuoden loppuun mennessä sateista ja talven alkamisen ajankohdasta riippuen.
Syksyn runsaat sateet ovat nostaneet myös Kallaveden pinnan ajankohtaan nähden harvinaisen korkealle, minkä vuoksi Konnuksen kanava avattiin marraskuun alkupuolella juoksutuskäyttöön. Lisäjuoksutuksen ansiosta Kallaveden vedenpinnan nousu on kääntynyt jo hitaaseen laskuun.
Myös Päijänteen ja useimpien muiden Keski-Suomen suurten järvien pinnat ovat erittäin korkealla. Kymijoen pääuoman virtaama on lähes 600 kuutiometriä sekunnissa. Kuusankosken virtaama on ollut näin suuri viimeksi vuonna 1988.
Ennusteen mukaan Kymijoen virtaama pysyy hyvin suurena ainakin tammikuulle saakka, ja mahdollisten kovien pakkasten aiheuttama hyyde voi pahentaa tulvaongelmia.
Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapin eteläosissa jokien virtaamat kasvoivat viikonloppuna paikoin syksyn ennätyslukemiin sateiden ja lämpenemisen aiheuttaman lumen sulannan vuoksi. Simo-, Kuiva- ja Iijoen virtaamahuiput olivat lauantaina pienen kevättulvan luokkaa, mutta viilennyt sää on kääntänyt virtaamat laskuun.
Kokemäenjoen vesistöalueella virtaamat ovat edelleen ajankohdan keskitasoa suurempia, ja pysyvät lähiviikkoina lähellä nykyistä, ennakoi Suomen ympäristökeskus.
Järvien vedenkorkeudet ovat kesän ja syksyn sateiden vuoksi edelleen selvästi ajankohdan keskitasoa korkeammalla varsinkin vesistöalueen pohjoisosassa.
Keurusselän ja Tarjanteen noin 50 senttiä tavanomaista korkeammalla olevat vedenkorkeudet ovat laskussa ja laskevat noin 25 senttiä vuoden loppuun mennessä.
Vesistöalueen eteläisemmissä osissa järvien vedenkorkeudet ovat pääsääntöisesti hieman tavanomaista korkeammalla tai ajankohdan keskitason tuntumassa.
Karvianjoen vesistössä erittäin korkealle noussut Poosjärvi on ollut laskussa lokakuun puolivälistä alkaen. Virtaamat ja vedenkorkeudet ovat pääsääntöisesti laskusuunnassa myös muualla Karvianjoen vesistössä.
Oulujoen vesistöalueella pakkanen on kääntänyt valunnat laskuun. Ajankohtaan nähden vesitilanne on Suomen ympäristökeskuksen mukaan hyvin keskimääräinen. Juoksutukset järvistä ovat keskimääräisiä tai hieman sitä suurempia.
Oulujoessa virtaaman odotetaan pysyvän keskimääräistä suurempana vuoden loppuun asti. Viime viikolla sulan jakson aikana useimmat järvet nousivat 5–10 senttiä, ja seuraavan kuukauden aikana järvet laskevat kohti talvikorkeuksiaan.
Oulujärven pinta on hieman ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Järven vedenkorkeus laskee noin 10 senttiä seuraavan kahden viikon aikana.
Juoksutus Oulujärvestä jatkunee keskimääräistä suurempana, noin 300–400 kuutiometrissä sekunnissa koko loppuvuoden ajan.
MT
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
