Venäjän talouden kasvu hyytyi
Venäjän talouden kasvu on hyytynyt tänä vuonna.
Varsinkin vuoden alkupuoliskolla kasvu jäi hitaammaksi kuin kukaan odotti, kertoo tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksesta.
”Kasvu lopahti käytännössä kokonaan, kun sekä Euroopan talouden että Venäjän omat sisäsyntyiset ongelmat realisoituivat samaan aikaan.”
Talouden sakkaaminen näkyi myös Suomessa: vienti Venäjälle kasvoi tammi–kesäkuussa kaksi prosenttia, mutta kasvu painottui alkuvuoteen. Kesällä viennin arvo laski.
Esimerkiksi monena vuonna reilusti yli kymmeneksen lisääntynyt elintarvikevienti kasvoi vuoden alkupuoliskolla vain prosentin.
Kesän jälkeen Venäjän talous on hivenen elpynyt, mutta koko vuoden talouskasvun ennakoidaan jäävän enintään kahteen prosenttiin. Ensi vuonna tilanteen uskotaan parantuvan muttei merkittävästi.
Korhonen ei usko, että Venäjä palaa enää 2000-luvun alun talouden rynnistykseen, jolloin bkt kasvoi yli seitsemän prosenttia vuodessa.
Venäjällä talous on pitkälti kotimaisen kulutuksen varassa. Palkat ovat viime vuosina nousseet reippaasti, ja maassa on lähes täystyöllisyys. Sen sijaan vienti ei juurikaan kasva, ja investoinnit ovat jääneet niukoiksi.
Asuntoja rakennetaan, myös suomalaisvoimin, mutta esimerkiksi teollisuuteen tai teihin investoidaan vähän. Etenkin isojen venäläisten energiayritysten investointi-into on lopahtanut lähes tyystin.
Suhteessa kansantalouden kokoon maa on saanut monena vuonna suoria ulkomaisia investointeja enemmän kuin Kiina, mutta venäläiset itse sijoittavat rahansa mieluummin muualle. Ongelma näkyy maksutaseessa.
”Venäjä saa viennistä tuloja tuontimenoja enemmän, mutta rahat virtaavat sijoittajille ulkomailla.”
EK:n kyselyn mukaan suomalaisyritykset ovat sijoittaneet suoraan Venäjälle yhteensä 11–12 miljardin euron arvosta, pääosin 2000-luvulla. Maiden välisessä vertailussa suomalaisinvestoinnit yltävät kuudenneksi.
Suuryritysten lisäksi etenkin Pietarin seudulle on Korhosen mukaan investoinut myös moni pieni suomalainen yritys.
”Osa tästä on hyvinkin kannattavaa toimintaa, mutta kaikki eivät ole siellä pärjänneet”, hän arvioi.
”Lainsäädäntö voi olla monimutkaista ja ristiriitaista, päätösten saaminen kestää ja lahjuksia vaaditaan eri käänteissä. Ne kaikki nostavat liiketoiminnan kustannuksia.”
Korhonen uskoo suomalaisinvestointien kasvavan yhä jatkossa.
”Määrä on kuitenkin niin iso, että kasvulla voi olla rajansa. Pikemminkin investoinnit kasvavat Venäjältä Suomeen. Teollista toimintaa ja huoltoasemia on jo ostettu, ja jatkossa venäläisinvestointeja voisi tulla vielä lisää esimerkiksi liikenteeseen.”
Venäjä on yksi Suomen kolmesta tärkeimmästä vientikohteesta kymmeneksen osuudella kokonaisviennistä.
Toisin kuin muussa viennissä, itänaapurin kasvava yksityinen kulutus vauhdittaa myös Suomen vientikauppaa. Suomesta viedään esimerkiksi ruokaa ja monia kulutustavaroita juuri Venäjälle.
Jos Venäjällä teolliset investoinnit lisääntyisivät, sinne voitaisiin Korhosen mukaan viedä myös perinteisempää tuotantoa, kuten koneita ja laitteita.
”Monella alalla investoinnit ovat jääneet Venäjällä niin alhaisiksi, että tilanteen on pakko korjaantua. Esimerkiksi telakkateollisuudessa ja etenkin jäänmurtajissa on paljon kasvun mahdollisuuksia.”
Tuonti Venäjältä painottuu pitkälti energiaan. Kolme neljäsosaa maan vientituloista tulee energiasta. Heikon kilpailukyvyn takia muun venäläisteollisuuden vienti jää vähäiseksi.
Vaikka esimerkiksi Moskovassa kansa on osoittanut mieltään, Venäjä-asiantuntija uskoo nykyisen poliittisen järjestelmän säilyvän lähivuosina.
”Useimmilla venäläisistä menee ihan hyvin ja presidentti Putinilla on aitoa kannatusta etenkin Moskovan ja Pietarin ulkopuolella. Lisäksi oppositio on hajanainen.”
Korhonen pitää energian hintaa keskeisenä itänaapurin vakaudelle, sillä energia tuo puolet verotuloista.
”Jos öljyn hinta putoaisi merkittävästi nykyisestä pitkäksi aikaa, kansantalouden tulot romahtaisivat. Silloin myös politiikan tekemisessä ajauduttaisiin aivan uuteen tilanteeseen.”
TIINA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
