Sade- ja sulamisvedet aisoihin ja puhtaaksi raskasmetalleista kasvien avulla
Sade- ja sulamisvesien eli hulevesien sisältämät haitta-aineet huonontavat vesistöjen ja pohjavesien laatua. Taajamissa hulevesien hoitaminen on kuntien vastuulla.
Astiakokeessa on mukana 8 eri kasvia, kertoo tutkija Eeva-Maria Tuhkanen. Edessä vasemmalta korpikaisla, jänönsara ja röyhyvihvilä. Takana vasemmalta nurmi, korpikaisla ja suovehka. Taustalla korkeat, keltaisena kukkivat rantatyräkit ja korkea heinä, viiltosara. Kuva: Pasi LeinoKatoksen alla seisoo suuria saaveja rivissä täynnä kasveja: on korpikaislaa, jänönsaraa, röyhyvihvilää ja rantatyräkkiä.
Meneillään on koe, jonka avulla selvitetään, missä määrin eri kasvit pidättävät sade- ja sulamis- eli hulevesiä ja miten veden laatu muuttuu sen kulkiessa juuriston kautta.
Kasvit haihduttavat kosteutta ja juuriston huokoiseksi tekemä maaperä imeyttää vettä tehokkaasti. Veden kulkeutuminen hidastuu, minkä ansiosta maa-aines ei solju vesistöön tai sadevesiviemäreihin, kertoo tutkija Eeva-Maria Tuhkanen Luonnonvarakeskus Luken Piikkiön toimipisteestä.
Joillain kasveilla on myös kyky puhdistaa hulevesiä esimerkiksi ravinteista ja raskasmetalleista, Tuhkanen jatkaa.
"Ylipäätään viherrakentamisessa kannattaa muistaa, että kasveilla on aina joku tarkoitus ja niistä kukin tuottaa ympäristöhyötyjä."
Kaikissa katoksen alla nököttävissä saaveissa on kasvualustana karua kivennäismaata, jota on käytetty valtatie 8:san varsilla.
Puoleen astioista on lisätty koivusta valmistettua biohiiltä. Se pidättää hyvin vettä ja ravinteita, erityisesti typpeä. Lisäksi biohiili sitoo haitta-aineita kuten raskasmetalleja, Tuhkanen kertoo.
Hiilen hyviin ominaisuuksiin kuuluu myös kyky parantaa maan huokoisuutta, mikä auttaa vettä imeytymään maahan ja kohentaa maaperän mikrobiston oloja.
"Jo nyt on nähtävissä, että biohiili vaikuttaa vesitalouteen", Tuhkanen paljastaa.
Astiakokeessa on mukana 8 eri kasvia: Viiltosara, jänönsara, röyhyvihvilä, korpikaisla, luhtakastikka, rantatyräkki, suovehka ja verrokkina nurmi.
Sarat ja vihvilät otettiin mukaan, koska Australiassa on huomattu niiden pidättävän hyvin ravinteita. Lisäksi tiedetään, että joillain ruohovartisilla kasveilla on kyky sitoa haitta-aineita.
Australialaiset kasvit eivät menesty täällä, joten kokeeseen valittiin kotimaisia lajeja. Niitä kasvatetaan jo nyt suomalaisilla taimistoilla, Tuhkanen kertoo.
Luken tekee hulevesitutkimuksessa yhteistyötä kuuden kaupungin kanssa.
Turku, Helsinki, Kaarina, Jyväskylä, Salo ja Kuopio valikoituivat mukaan muun muassa siksi, että ne ovat rakentaneet hulevesien käsittelyalueita kuten rakennettuja puroja ja kosteikkoja tai viivytysaltaita.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan hulevesien käsittely on taajamassa kunnan vastuulla.
Tuhkanen puhuu myös puiden puolesta.
Usein ajatellaan, että puut varjostavat, roskaavat ja niiden juuristo vahingoittaa talojen rakenteita ja tukkii salaojia.
Puut sitovat hulevesiä, pölyä, hiilidioksidia, ilmansaasteita, haihduttavat vettä sekä suojaavat melulta ja auringon ultraviolettisäteilyltä, Tuhkanen luettelee puiden hyviä ominaisuuksia.
Esimerkiksi Texasin pääkaupungissa Austinissa istutetaan lisää puita viilentämään porottavan auringon kuumentamaa suurkaupunkia, Tuhkanen kertoo.
Hän kertoo, että Yhdysvaltain maatalousministeriön USDA Forest Service on kehittänyt avoimen i-Tree-ohjelmiston, jonka avulla voidaan osoittaa puiden tuomien hyötyjen rahallista arvoa.
Ohjelmaa ei ole sovellettu Suomessa. Se olisi mahdollista Turussa, joka ensimmäisenä suomalaiskaupunkina on inventoinut kaupunkipuut ja merkinnyt ne kartalle, Tuhkanen kertoo.
Lue myös:
Hulevesistä voi tulla kaksi lasku
Primus Talli kerää tarhojen valumavedetkin talteen - suuri osa talleista ei
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
