Karilainen kannustaa kesäleimikoille
RUOVESI, petäjävesi (MT)
Valtatieltä 66 kurvataan Kuruntielle, josta kiepsautetaan Teollisuustielle. Teräshallin pihassa komeilevat vihreäkylkiset metsäkoneet kertovat, että oikeassa paikassa ollaan. Täällä syntyvät Pro Silvan harvesterit ja ajokoneet.
”Olemme yksi pienistä suomalaisista metsäkonevalmistajista”, yrityksen toimitusjohtaja Lasse Karilainen määrittelee.
”Pro Silvan kanssa samaa kokoluokkaa ovat esimerkiksi kurikkalainen Logman ja nivalalainen Profi Pro.”
Metsäkoneiden tekijöitä riittää, kilpailu on kovaa. Millä keinoilla pieni pärjää?
”Nälkäinen koira juoksee parhaiten”, Karilainen hymyilee.
”On erikoistuttava ja räätälöitävä asiakaskohtaisia ratkaisuja.”
Karilaisen suuri mielenkiinnon kohde on puunkorjuu huonosti kantavista paikoista.
”Harvennushakkuut turvepohjaisilla ja muilla pehmeillä mailla”, toimitusjohtaja nimeää Pro Silvan leipälajin.
Karilaisen ja suunnittelija Jukka-Pekka Syvälahden johdolla yritys on etsinyt keinoja, kuinka harvesteri ja ajokone pystyisivät työskentelemään märällä alustalla.
”Umpitelat ovat yksi ratkaisu. Niiden avulla säästetään metsänpohjaa. Kulku-urat eivät saa pilata maastoa.”
Puuta korjattaisiin Suomessa tasaiseen tahtiin ympäri vuoden, jos Karilainen päättäisi.
”Kyllä. Tavoitteena pitää olla tasainen puuvirta kaikkina kuukausina. Tehdas tai saha syö puuta saman määrän joka päivä.”
Siksi hakkuidenkin olisi pyörittävä.
”Nyt meillä on tilanne, että välillä tehtaiden pihat tursuavat puuta, välillä kenttä on tyhjä.”
Karilainen kannustaa kesäleimikoille.
”Suomessa on yhä vallalla mielikuva, että kesällä tulee huonoa korjuujälkeä. Tätä ajattelua en hyväksy.”
Laatujälkeä voi syntyä muulloinkin kuin talvikeleillä, hän vakuuttaa.
”Maasto-olot, käytettävä kone ja kuljettajan taidot ratkaisevat.”
Kesähakkuita lisäämällä voitaisiin nostaa vuosityöaikaa.
”Meillä hakkuukonetta ajetaan keskimäärin 2 500 tuntia vuodessa. Esimerkiksi Chilessä päästään 5 000 tuntiin.”
”Totta kai olosuhteissa on eroja. Silti meidän pitäisi pystyä nostamaan vuosityöaikaa.”
Karilainen toivoo pitkäjänteisyyttä energiapolitiikkaan.
”Vaalien väli on neljä vuotta, mutta energialinjaukset saattavat muuttua monta kertaa vaalikaudessa. Se on liian tiuha tahti.”
Hän miettii tilannetta asiakkaansa eli metsäkoneyrittäjän näkökulmasta.
”Vuoden sopimus energiapuun korjuusta on liian lyhyt, jos yrittäjällä on kone, jonka kuoletusaika on viidestä kuuteen vuotta.”
Tempoileva metsäpolitiikka synnyttää epävarmuutta.
”Puukauppa ei suju, kun markkinoilla liikkuu koko ajan huhuja tulevista ratkaisuista. Kun kauppa pysähtyy, myös metsäkoneet pysähtyvät.”
Karilaisen mukaan rahoitustilanne on tällä hetkellä tiukka sekä koneyrittäjille että metsäkoneiden rakentajille.
”Lainarahaa ei aivan helposti saa. Yksi syy on, että maaseutupitäjän teollisuusalueella olevan hallin vakuusarvo laskee.”
Periksi ei silti anneta. Metsäkoneiden valmistus jatkuu Ruovedellä Kuruntien tuntumassa, jos se Karilaisesta on kiinni.
”Siitä lähdetään, että yritys toimii vielä viiden ja kymmenenkin vuoden päästä.”
Muutama vuosi sitten kuusikymppisiään viettänyt toimitusjohtaja ei ole huolissaan jatkajan löytymisestä.
”Tämä on osakeyhtiö, kyllä yrityksen jatko on turvattu.”
ANTTI KANTOLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
