Turvesoiden luvittaminen tökkii
Turpeennostolupia myönnetään hitaasti. Esimerkiksi Vapon tuotannosta poistuu vuodessa 2 500 hehtaaria suota, mutta yhtiö saa uusia lupia vain noin 500 hehtaarin tuotantoon. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoYmpäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) linjasi vihreiden energiapolitiikkaa keskiviikkona blogikirjoituksessaan. Niinistön mukaan vihreiden tavoittelema siirtymäaika irti turpeen energiakäytöstä on 20 vuotta.
Osasyynä turvepulaan on hänen mukaansa ”alan kyvyttömyys hankkia uusia ympäristön kannalta kestäviä tuotantoaloja tuotantoon”.
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Janne Sankelo korjaa, että kyvyttömyyttä on lähinnä ympäristöhallinnossa. Lupajonot ovat todella pitkät.
Vapon turvetuotteiden liiketoimintajohtaja Pasi Koivisto vahvistaa asian.
”Kyllä se jumi on muualla kuin turpeentuottajien kontolla. Jonossa on tällä hetkellä 12 000 hehtaarin turvetuotantoluvat. Vapon tuotannosta poistuu vuosittain 2 500 hehtaaria ja uusia saadaan tilalle vain 500–600 hehtaaria.”
Niinistö kirjoittaa myös, ettei vihreät halua rajoittaa turpeennostoa jo käytössä olevilta alueilta.
Sankelo vastaa, että vanhat turvetuotantoalueet ovat heikoimmilla viime kesän kaltaisten rankkasateiden aikaan. Uudet tuotantoalueet kestäisivät kosteutta paremmin.
Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Jyrki Peisa kertoo turvelupien käsittelyyn kuluvan nopeimmillaankin vuosia.
”Aluehallintovirastosta (avi) hakemus lähtee hallinto-oikeuteen ja palaa aikanaan sieltä uuteen käsittelyyn aviin. Prosessi on hyvin raskas.”
Peisan mukaan on selvää, että turpeen energiakäytöstä luopuminen koituu kivihiilen hyväksi.
”Jos ajatellaan vaikka keskikokoista suomalaista kaupunkia, niin siellä tuskin investoidaan sataa miljoonaa euroa täysin uuteen voimalaan korvaamaan toimintakykyisiä laitoksia. Eiköhän rahalle löydy muutakin käyttöä kuin toimivan infran hylkääminen.”
”Voimalaitoksista ja kentältä saamani viesti on, että turpeesta luopuminen olisi iso taloudellinen virhearvio”, Sankelo sanoo.
Hallituksen periaatepäätökseen on kirjattu asteikolla 0–5 toimiva luokittelu suon luonnontilaisuudesta. Luontoarvonsa menettäneet ojitetut suot, joilta turpeennosto sallitaan, ovat luokissa 0–2.
Niinistö selvitti myöhemmin, että luokkia 0 ja 1 suosittaisiin ja luokasta 2 käytettäisiin vain luontoarvoiltaan vähäisimpiä soita.
Hän lisäsi myös, että vesiensuojelun takia kaikilla turvetuotantoon halutuilla soilla pitää olla puhdistusteknologia kunnossa ennen kuin lupia voidaan myöntää.
Uusien turvetuotantoalueiden ottaminen käyttöön takeltelee luokittelun käyttöönoton viivästymisen takia. Sankelon mukaan ympäristöhallinto jumittaa asiaa.
”Luokittelu tulisi saada nyt toimimaan käytännössä. Se tasapuolistaisi eri puolilla maata sijaitsevien soiden luvansaantimahdollisuuksia.”
Sankelo ei myönnä, että hallitus olisi erimielinen turvekysymyksestä. Erilaisia painotuksia energiapolitiikasta sen sijaan löytyy.
”Hallitusohjelmaan on selkeästi kirjattu, että turve-energian käyttöä voidaan arvioida uudestaan, jos se ei lisää kivihiilen käyttöä. Nyt se lisääntyy.”
”En missään nimessä yhdy vihreiden ohjelmaan, jonka mukaan turpeen energiakäytöstä luovuttaisiin 20 vuoden aikana. Turvetta tarvitaan vielä laitosten tukipolttoaineena ja asia on merkittävä energiaomavaraisuudenkin kannalta.”
ANTTI HIRSAHO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
