Pohjois-Savossa kytee pankkikapina
Pankkikentällä on virinnyt tavallista vilkkaampaa liikettä Pohjois-Savossa. Myös viljelijöistä yhä useampi on vaihtanut tai ainakin miettii pankin vaihtamista, sillä palvelun koetaan romahtaneen ja rahahanojen tiukentuneen.
MTK-Pohjois-Savon aluepäällikön Sirpa Lintusen mukaan tyytymättömyys koskee etenkin osuuspankkien asiakkaita.
”Useat viljelijät ovat kokeneet linjan tiukenneen viimeisen vuoden aikana ja äänestäneet jaloillaan. Osuuspankki on maakunnan suurin maatalouden rahoittaja, ja siksi tapauksiakin on eniten.”
Maatila ei ole esimerkiksi saanut kotitalouden lainaa keittiöremonttiin, vaikka maatilan laina-asiat oli hoidettu kunnolla.
Nyt tiukka linja on Lintusen mukaan ymmärrettävääkin, kun maidon hinta on laskenut.
Liikehdintää on Pohjois-Savossa varsinkin siksi, että Osuuspankki lakkautti hiljattain useita konttoreita.
MTK-Pohjois-Savon puheenjohtaja Jarmo Nykänen on kuullut, että pankin vaihtohalut kumpuavat enemmän huonontuneesta palvelusta kuin konttoriverkon karsimisesta.
”Kun ennen lainasta neuvoteltiin nokakkain, nyt siitä päättää jo muu taho. Kun lainapäätös tuli ennen 1–2 viikossa, nyt menee 3–4.”
Kapinaa on ollut etenkin Rautavaaralla, missä osuuspankin konttorin sulkemistiedon jälkeen ovi on käynyt Lintusen mukaan ”aika topakasti”. Uutta pankkia on haettu ennen muuta säästöpankkien ja S-pankkien suunnasta, sillä useat POP-pankit ovat liittymässä OP-ryhmään.
Säästöpankkien suurin yhteenliittymä on Optia, joka kattaa parillakymmenellä konttorillaan Itä-, Keski- ja Pohjois-Suomen. Toimitusjohtaja Kalevi Hilli vahvistaa positiivisen asiakasvirran kaikkialla ja etenkin Savon suunnalla.
”Olemme asiantunteva ja aidosti paikallinen ja asiakkaita palveleva”, Hilli luettelee pankkinsa vetovoimaa.
Maatilojen taloustilanne on kiristynyt, mutta Hilli lupaa lainapäätöksen kahdessa viikossa keskimäärin 2,5–3,5 prosentin marginaalilla.
Kiuruvetinen maidontuottaja Kaisa Huttunen vaihtoi pankkia Koivunlehdestä säästöpankkiin pari vuotta sitten, kun ei ollut tyytyväinen lainaneuvotteluihin.
”Tärkeintä on, että pankkivirkailija ymmärtää viljelijän arkea ja byrokratiaa. Esimerkiksi sitä, että maidon hinta laski samaan aikaan, kun tukien maksuaikatauluja muutettiin. Perinteisestihän maatilat ovat olleet hyviä asiakkaita ja hoitaneet lainansa säntillisesti.”
Lintunen muistuttaa, että pankin vaihtamisessa on riskinsä.
”Pankki pyrkii aina hyötymään, kun lainoja järjestellään. Se näkyy marginaaleissa.”
”Maatilat ovat meille tärkeitä asiakkaita ja erityisasemassa, ja rekrytoimme parhaillaankin maa- ja metsäpuolelle lisää ihmisiä”, osastonjohtaja Ari Pöntinen OP-osuuskunnasta sanoo.
Pöntinen ei allekirjoita asiakaskatoa ja uskoo, ettei moderni viljelijä ei välttämättä kaipaa konttoria, vaan hoitaa asiansa mobiilisti.
Myöskään markkinaosuus ei ole niiannut eikä lainoitusta ole tiukennettu. ”Rahaa on saatavana yllin kyllin”, hän sanoo ja arvelee hylkäävän luottopäätöksen saaneiden olevan ehkä äänekkäimpiä puhumaan asiasta.
OP:n mukaan sen osuus maatilojen rahoituksesta on edelleen 63 prosenttia. Nordean osuus ja POP-pankkien siivu on ollut noin 15 prosenttia, säästöpankkien on Hillin mukaan noin 10 ja S-pankin vajaat viisi, eli kaikille yhteensä 108 prosenttia.
Pankkien asiakaskilpailua suitsivat nykyisin tiukat vakavaraisuussäännöt: varainhankinnan ja luotonannon tulee olla ajallisesti tasapainossa.
Pitkät lainat matalilla marginaaleilla eivät juuri kannata pankeille, huomauttaa Nordean johtaja Timo Jaakkola. Hänen mukaansa Nordea ei rahoita heikosti kannattavia investointeja, mikä on voinut jopa viedä asiakkaita.
Eija Mansikkamäki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
