Tältä näyttää tämän vuoden Euroopan kulttuuripääkaupunki, mutta tiedätkö mikä kaupunki Suomesta on vuorossa seuraavana?

Pronssinen Pyhä Mikael kukistaa paholaista kaupungintalon edessä. Mikael on Veszprémin kaupungin, katedraalin ja arkkipiispan istuimen suojelija. Kuva: Eija Mansikkamäki

Eurooppaan on nimetty tänä vuonna kolme kulttuuripääkaupunkia: Kreikan Elefsina, Romanian Timisoara ja Unkarin Veszprém.

Veszprém sijaitsee Balaton-järven pohjoispuolella, ja sinne on helppo mennä Budapestista junalla tai bussilla. Juna-asemalta on liki tunnin kävely tai lyhyt bussimatka vanhaan kaupunkiin.

Veszprém näyttää tyypilliseltä keskieurooppalaiselta pikkukaupungilta: kirkontorni näkyy vanhankaupungin kukkulalta kauas, keskiaikaisten katujen ja vanhojen kivisten korttelien keskellä on tori, kahviloita ja museoita, ja viereisessä laaksossa virtaa joki.

Ihan pieni kylä tämä ei kuitenkaan ole, sillä asukkaita on 64 000. Historiaakin piisaa ainakin seitsemän tuhannen vuoden takaa, ja kaupunkia ovat asuttaneet roomalaisten jälkeen milloin unkarilaiset ja milloin turkkilaiset.

Tänne kristinuskokin juurtui ensimmäisenä Unkarissa. Ensimmäinen hiippakunta perustettiin noin vuonna 1000, ja goottityylisen tuomiokirkon perustukset ovat 900- ja itse kirkko 1300-luvulta. Barokkiakin kaupungista löytyy.

Sankarten portti. Kuva: Eija Mansikkamäki

1000-luvulla Unkaria hallinneen Pyhän Tapanin puolison kuningatar Gizellan kerrotaan viihtyneen kaupungissa, joten Unkarin kuningattaret hänen jälkeensä kruunattiin täällä.

1700-luvulta lähtien Veszprém oli alueen viljakaupan keskus, mutta feodaalisuhteessa piispaan ja pääsi itsenäistymään vasta vuonna 1870. Toisen maailmansodan aikana kaupunkia pommitettiin, ja jälleenrakentamisen aikana kaupunkiin tuli teollisuutta ja yliopisto.

EU alkoi nimetä kulttuuripääkaupunkeja kreikkalaisen opetusministeri Melina Mercourin aloitteesta. Ajatuksena oli lähentää Euroopan kansalaisia sekä esitellä maiden ja maanosan moninaista historiaa, kulttuuria ja yhteistä arvopohjaa.

Ensimmäisenä titteliä sai kunnian kantaa Ateena vuonna 1985.

Suomesta on toistaiseksi aiemmin nimetty kaksi kulttuuripääkaupunkia: Helsinki vuonna 2000 ja Turku 2011. Seuraavana pääsee juhlimaan Oulu vuonna 2026. Oulun kanssa yhtä aikaa titteli kantaa Slovakian Trenčín.

Valituksi tullut kulttuuripääkaupunki saa EU:lta 1,5 miljoonaa euroa tapahtumien järjestämiseen. Moni on saanut EU-rahaa jo etukäteen esimerkiksi rakennustensa restaurointiin.

Juttua korjattu 12.6. kello 9.45: Helsinki oli kulttuuripääkaupunki vuonna 2000.

Veszprémin rakennuskokonaisuuden kunnostamiseen on saatu EU-rahaa. Kuva: Eija Mansikkamäki