Sellukoivu kertyy pienistä puroista
Heimo Paasosen (vas.) tyttären metsästä kertyi hakkuussa keskimäärin satalitraisia runkoja, Vesa Hyyryläinen iloitsee. Pellolle istutetun koivikon ensiharvennus oli molemmille osapuolille mieluinen kauppa. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoMIKKELI (MT)
Ristiinaa halkovan pikitien varrella kasvaa koivikko, jonka Harvestian hankintaesimies Vesa Hyyryläinen haluaa esitellä.
1990-luvun alkuvuosina metsitetty pelto on kesällä harvennettu ensi kerran, eikä yhtään liian aikaisin. Hyyryläinen alkoi jo huolestua usein ohittamansa metsän kunnosta, ja päätti lähettää omistajalle kohteliaan kirjeen, joka kertoi latvusten supistumisesta ja harvennuksen tarpeellisuudesta.
Aloite johti kauppaan, jonka solmi Heimo Paasonen metsän omistavan tyttärensä edustajana.
Paasosella on metsää hajallaan useassa palstassa, eikä joka paikkaa ole tullut seuratuksi tarkkaan.
”En tajunnut, että siellä on myytäviä puita ollenkaan. Kyllä tämä olisi jäänyt tekemättä ilman sitä kirjettä”, Paasonen myöntää.
Koivikko tuli kuntoon, ja viivan alle jäi kunnollinen summa rahaaa. Noin 1 400 euroa hehtaarilta on kova tulo ensiharvennuksesta.
Paasosen mielestä pääasia oli kuitenkin metsänhoito. Seuraava harvennus odottaa noin kymmenen vuoden kuluttua, silloin on odotettavissa vaneripuutakin.
Harvestia hankkii koivukuitua, koska toisella sen omistajista, Powerflutella, on vuosittain 700 000 kuutiota kotimaista koivukuitua nielevä Savon sellun tehdas Kuopiossa.
Eteläsavolaista puuta ei kuitenkaan kannata ajaa Kuopioon asti, vaan se päätyy lähimpään käyttöpaikkaan UPM:lle Kuusankoskelle. UPM toimittaa vastaavasti Pohjois-Savon ympäristöstä ostamaansa puuta Powerflutelle.
Hyyryläisen mukaan koivukuidusta on jatkuva pula. Suomalaisyhtiöt tuovat sitä junalasteittain Venäjältä. Monesti kotimaan työmaat jäävät pieniksi. Lajin ostaminen vaatii erityistä aktiivisuutta.
”Tuhannen motin tukkileimikoita ja havupuun harvennuksia on tarjolla pilvin pimein, mutta koivu kertyy pienistä puroista.”
Kesän suurimpana ostoksena Hyyryläinen mainitsee 22 hehtaarin ensiharvennuksen, jolta kertyi 900 kuutiota.
Paitsi pienialaisia, puhtaat koivikot ovat harvalukuisia. Noin puolet koivukuidusta kertyy sekametsistä. Koivun ostajalle hyviä sekametsäkohteita ovat esimerkiksi ylispuiden poistot kaksijaksoisista kuusi-koivumetsistä. Koivun osuus aliarvioidaan usein metsäsuunnitelmissa.
Uusia koivikoita tarvitaan tietysti tulevaisuuden tarpeiksi. Hirvien vuoksi koivun viljely on monin paikoin vaikeaa, mutta taimien menekin perusteella koivun viljely näyttäisi elpyvän kovaa vauhtia.
Paperiteollisuuden laskusuuntaus on kääntänyt kuusen kasvatuksen ylituotannoksi. Se voi olla yksi syy koivun suosimiselle. Etelä-Savossa on lisäksi muitakin perusteita.
”Koivumetsä sopii näille järvimaisemille kuin purjevene Saimaan aalloille.”
Selluteollisuuden harmiksi himoittua tavaraa myös poltetaan energiapuuna yhteiskunnan tuella. Kemeratuki kannustaa energiapuun korjuuseen vielä tämän vuoden ajan.
”Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun näin tien varressa metsänhoitoyhdistyksen lähes puhtaita koivukuitukasoja energiapuuksi menossa. Energiapuuavustus sotkee tämän markkinan. Verorahoista on puute, ja tukea käytetään rahan polttamiseen.”
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
