Tyytyväisyys kuntaliitoksiinkeskittyy keskuskuntiin
kuntavaalit
Keskuskunnat ovat hyötyneet 2000-luvun kuntaliitoksista enemmän kuin niihin liittyneet kunnat, liitoskuntien asukkaat arvioivat.
Keskuskuntalaiset puolestaan arvioivat, että hyödyt ovat jakaantuneet sekä keskuskunnalle että entisille ympäryskunnille. Vain hiukan useampi nimeää kuntaliitoksen voittajaksi sen keskuskunnan kuin entisen ympäryskunnan.
Liittyjiksi itsensä kokevat pitävät voittajana lähes yksinomaan keskuskuntaa.
Selvä näkemysero on myös siitä, onko vanhan kotikunnan asiat hoidettu hyvin uudessa liitoskunnassa. Keskuskuntalaiset ovat enimmäkseen tyytyväisiä, liittyjien enemmistö puolestaan tyytymättömiä. Tosin liittyjistäkin joka kolmas arvelee vanhan kotikunnan asioiden tulleen hoidetuksi melko hyvin.
Suhtautuminen kuntaliitokseen oli jo ennen sen toteuttamista kielteisempi niissä kunnissa, joiden asukkaat kokivat olevansa liittymässä toiseen kuntaan.
Maaseudun Tulevaisuus selvitti liitoskuntien asukkaiden mielipiteitä osana kyselyä, jonka Gallup Elintarviketieto toteutti toissa viikonvaihteen ja alkuviikon aikana.
Kyselyyn vastaajia oli 1 028. Heistä yli 300 vastasi asuvansa kunnassa, joka on ollut mukana kuntaliitoksessa 2000-luvun aikana.
Vastaajista 65 tunsi itsensä liittyneen kunnan asukkaaksi, 237 puolestaan keskuskuntalaiseksi.
Liittyjien otos jäi pieneksi, mikä suurentaa virhemarginaalia. Silti 95 prosentin varmuudella keskuskuntalaisten ja liittyjien näkemykset kuntaliitoksen voittajasta ovat erilaiset.
Arviot kunnan eri osien kohtelusta eroavat asuinpaikan mukaan jyrkemmin kuin kokemukset henkilökohtaisista hyödyistä ja haitoista.
Sekä keskuskuntalaisista että liittyjistä joka neljäs arvioi itse hyötyneensä kuntaliitoksesta.
Eroa on kuitenkin tyytymättömien määrässä: heitä on enemmän liittyjissä kuin keskuskuntalaisissa. Liittyjistä hieman useampi tuntee kärsineensä haittaa kuin hyötyneensä.
Kuntaliitossopimuksessa luvatut asiat ovat toteutuneet joka kymmenennen mielestä hyvin ja lisäksi joka kolmannen mielestä osittain. Jakauma on siltä osin sama asuinpaikasta riippumatta. Liittyjäkunnissa oltiin kuitenkin keskuskuntia useammin sitä mieltä, etteivät luvatut asiat ole toteutuneet.
Liittyjäkuntien asukkailla oli useammin mielipide puolesta tai vastaan kuin keskuskuntalaisilla. Mahdollinen syy on, että kunnan ydinalueella muutokset ja niiden odotukset tai pelot ovat pienemmät.
Iäkkäät vastaajat arvioivat hyötyneensä kuntaliitoksesta hiukan useammin kuin nuoret. Kokoomuksen ja SDP:n äänestäjät uskovat hyötyneensä useammin kuin perussuomalaisten ja keskustan äänestäjät.
HEIKKI VUORELA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
