Paljon pelissä EU:n ja USA:nvapaakauppaneuvotteluissa
EU-komission pääneuvottelija Ignacio Garcia Bercero vakuutti kolmannen neuvottelukierroksen lopuksi juuri joulun alla jälleen kerran, että mikäli sopimus syntyy, se ”säilyttää korkeimman mahdollisen kuluttaja-, ympäristö-, terveys- ja työntekijän oikeuksien suojan”.
Garcia Berceiron lista kertoo kriittisimmät erot unionin ja Yhdysvaltain politiikassa.
Varsinkin elintarviketurvallisuus on rakennettu päinvastaisista lähtökohdista, mikä huolettaa eurooppalaisia tuottaja- ja kuluttajajärjestöjä.
”Kun EU haluaa varmistaa ruokaketjun pellolta pöytään, Yhdysvalloissa tyydytään lopputuotteen mitattavaan laatuun ja sen turvallisuuteen”, kuvaa MTK:n johtaja Juha Ruippo.
Tämä näkyy eroina niin suhteessa eläinten kasvua edistäviin hormoneihin ja antibiootteihin kuin kasvintuotannossa geenimuunteluun.
”EU on lähtenyt neuvotteluihin siitä, että se ei muuta omaa kuluttajalähtöistä ruokaturvapolitiikkaa. Tämä on eurooppalaisen ruuantuotannon jatkumisen kannalta aivan välttämätöntä. Eläinten hyvinvointiin ja viljelyn ympäristövaatimuksiin on EU:ssa asetettu paljon vaatimuksia viljelijöille”, Ruippo muistuttaa.
Taustalla on paitsi erilaiset tuotantomenetelmät myös se, että mahdollinen vapaakauppasopimus voisi avata väylän Yhdysvaltain muiden kauppakumppanien elintarvikkeille.
Eurooppalaiset tuottajajärjestöt edellyttävätkin, että mahdollisen kauppasopimuksen ehtoina ovat samanlaiset ruuan alkuperämerkinnät ja jäljitettävyys kuin mitä vaaditaan EU:ssa tuotetuilta elintarvikkeilta.
Näiden ohella oma vääntönsä tullaan käymään EU:n alkuperä- ja nimisuojaa nauttivista tuotteista, joita USA ei halua tunnustaa.
Perinteisessä tavarakaupassa EU:n ja Yhdysvaltain on vaikea enää oleellisesti purkaa rajasuojaa. Kauppaa käydään keskimäärin neljän prosentin tulleilla. Suomen vienti Atlantin taakse on ollut useita vuosia ylijäämäistä, mutta uusia mahdollisuuksiakin olisi.
EU-komissio arvioi, että jopa 80 prosenttia viennin helpottumisesta voisi seurata kauppaan liittyvän lupaviidakon vähentymisestä, useiden eri alojen sääntelyn yhdenmukaistamisesta ja palveluiden sekä julkisten hankintojen kaupan avaamisesta.
Sääntelyn purkamisesta hyötyisivät erityisesti pk-yritykset, komissio katsoo.
EU:ta kiinnostaa myös amerikkalaisten halpa energia. Toisaalta unionissa ei pidetä kestävinä liuskekaasun erottelussa käytettäviä menetelmiä eikä ruuaksi kelpaavan maissin laajamittaista käyttöä polttoaineena.
Toistaiseksi julkisuudessa on asetettu eniten epäilyjä investointisuojaan.
Amerikkalaisten vaatimusten katsotaan mahdollistavan aikaa vievät ja kalliiksi tulevat oikeuskäytännöt, joilla voitaisiin vaikeuttaa Suomessa vaikkapa ympäristövaikutuksia koskevien ehtojen asettamista kaivosyhtiöille.
Yhdysvalloilla on vastaavanlaiset pyrkimykset investointisuojasta loppusuoralla olevissa neuvotteluissa Aasian maiden sekä Australian kanssa.
Vapaakauppasopimukseen pyritään myös toisen merkittävän kauppakumppanin eli Japanin kanssa.
Japani olisi MTK:n Ruipon mukaan suomalaisille elintarvikeyrityksille hyvin kiinnostava, koska siellä on maailman suurimmat terveysvaikutteisten elintarvikkeiden markkinat.
Edelleen EU neuvottelee taloudellisia kumppanuussopimuksia Afrikan, Karibian ja Tyynen valtameren alueen ACP-maiden kanssa, joita on 78.
Nämä niin sanotut EPA-sopimukset olisivat jatkoa kehitysmaille annetuille suosituimmuussopimuksille, jotka umpeutuvat syksyllä.
Sopimuksia on syntynyt vasta kourallinen Afrikassa. Muiden ACP-maiden neuvottelut ovat sujuneet nopeammin.
Ulkopoliittisen instituutin syksyllä julkaisemassa raportissa arvioidaan, että EU haluaisi samalla purkaa tarpeetonta sääntelyä.
Afrikan maat haluavat kuitenkin nimen omaan pitäytyä puhtaasti kauppaa koskevissa sopimuksissa.
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
