Tiilikainen: Suomi hyötyy etunojasta
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan Suomi on ottanut etunojaa ilmastoasioissa. Se tarjoaa suuria mahdollisuuksia puhtaan teknologian valmistajille.
”Pariisin ilmastosopu syntyi, koska kaikki saivat haluamansa. Vaikka sopimus ei ole sitova, kyseessä on käännekohta, koska käytännössä kaikki valtiot lähtivät siihen mukaan”, hehkutti Tiilikainen.
”Kansainvälinen paine sopimuksen puolesta oli niin kova, että myös aiemmin sääntöjen rajoilla pelanneet maat lähtivät mukaan. Kukaan ei halunnut punaista korttia.”
Tiilikaisen mukaan Suomella ei ole päästöjen vähennyksistä ja uusiutuvan energian käytöstä puhuttaessa mitään hävettävää. Niiden osalta Suomi on ollut jo pitkään etunojassa.
”Suomi on tehnyt paljon päästöjen vähentämiseksi. Etunoja näkyy myös hallitusohjelmassa, haluamme luopua hiilestä, puolittaa öljyn käytön ja nostaa uusiutuvan energian osuutta.”
”Neuvottelut menivät meidän osalta hyvin. Yksin meillä ei kuitenkaan olisi ollut mitään jakoa. Itsellemme tärkeät asiat varmistettiin EU:n kautta.”
Suomelle tärkeisiin asioihin kuuluu metsien merkitys päästöjen sitojana. Tiilikaisen mukaan se on nyt tunnustettu. Tämän jälkeen käynnistyy jatkotyö siitä, miten se otetaan huomioon.
”Aiemmin on mietitty, jäävätkö nämä asiat EU:n, ja sitä kautta Suomen ja muutaman muun maan kannettavaksi. Nyt voimme huokaista helpotuksesta, sillä lähes kaikki maat ovat mukana. Se tasaa taakkaa ja oikaisee kaltevuutta.”
Tiilikainen iloitsee, että Suomelle tarjoutuu nyt mahdollisuus hyötyä edelläkävijän roolista. Tavoite on päästä myymään muille energiatehokkuutta nostavaa ja uusiutuvan energian käyttöä edistävää tekniikkaa.
”Tämän takia meidän on kannattanut olla edelläkävijä. Nyt on aika korjata sen hedelmät. Siinä onnistuminen on yrityksistä kiinni.”
Tavalliselle kansalaiselle muutokset avautuvat vähitellen. Tarkoitus on, että velvoitteita lähdetään viemään käytäntöön ja tarkentamaan EU:n kautta.
”Vanhaa autoa ei tarvitse vaihtaa sähköautoon heti huomenna”, Tiilikainen vakuuttaa.
Sopimuksen heikkouksia toi esille entinen europarlamentaarikko Eeva-Riitta Korhola. Hän totesi blogissaan, että sopimus on yhtä sitova kuin hyvän joulun toivotus.
Korholan mukaan sopimus ei tasoita pelikenttää.
Hän pelkää, että EU jää jälleen yksin päästörajoitusten kanssa. Venäjälle sopimus avaa mahdollisuuden kasvattaa päästöjä lähes puolella ja Intia ja Kiina tulevat mukaan päästötalkoisiin vasta vuonna 2030.
EU:ssa ympäristöväki ja vihreät vaativat jo nyt sopimuksen tiukentamista.
”Jos tästä pitäisi vielä tiukentaa omaa tavoitettamme, vaarantaisimme maailman puhtaimman tuotannon olemassaolon, eikä ilmasto sellaisesta hyötyisi”, totesi Korhola.
Jarmo Palokallio
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
