Katastrofit ja turvattomuussyövät kehityksen eväät KÖYHYYS

Koulutus sekä naisten ja tyttöjen asema nousevat vuosituhannen jatkotavoitteiden valmistelussa usein esiin. Tämä tyttö on päässyt kouluun kotikylässään Dominikaanisessa tasavallassa. Satu Lehtonen Kuva: Viestilehtien arkisto

YK:n vuosituhattavoitteet päättyvät vuoteen 2015.

Kolme kahdeksasta

tavoitteesta on toteutunut: Köyhyys on puolitettu. Puoleen on myös vähentynyt niiden

ihmisten määrä, joilla ei ollut vuosituhannen aikaan

saatavilla juomakelpoista

vettä. Tytöistä koulun aloittaa nyt yhtä moni kuin pojista.

Viisi muuta tavoitetta

koskevat sukupuolten

tasa-arvoa ja naisten asemaa,

lapsikuolleisuutta, naisten

seksuaaliterveyttä, hiv:n, aidsin ja malarian vähentämistä,

kestävää ympäristön käyttöä sekä kansainvälistä

kehitysyhteistyötä.

Uuden ohjelman jatkotyö koostuu muun muassa

Helsingissä pidetyn kokouksen kaltaisista neuvotteluista ja etenee teemoittain.

Teemoja ovat epätasa-

arvoisuus, hallinto, kasvu ja työllisyys, terveys, koulutus, kestävä ympäristö, ruokaturva ja ravitsemus, poliittinen

hauraus ja konfliktit, väestönkasvu, energia ja vesi.

Kansalaiset voivat osallistua suunnittelutyöhön verkossa kommentoimalla tai tekemällä omia ehdotuksia. Niitä on

verkon kautta kertynyt jo 146.

www.worldwewant2015.org

Kehitysministeri Heidi Hautala (vihr.) on tyytyväinen, että maailmalla on tapahtunut viime vuosina selvä muutos niin kehitysasioiden kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikan puolella. Nyt ymmärretään, että myönteistä sosiaalista ja taloudellista kehitystä ei voi tapahtua ilman, että yhteiskunnassa on ensin turvalliset olot.

”Tästä ei enää juuri kuulu vastaväitteitä”, Hautala sanoo.

Hän emännöi keskiviikkona Helsingissä kansainvälistä kokousta, joka on osa YK:n vuosituhatohjelman uudistamista.

Tavoitteet ovat jatkossa laajemmalla kuin vain köyhyyden poistamisessa. Yksi uusista teemoista on turvallisuus sekä katastrofien sekä konfliktien ehkäiseminen, jonka osalta Suomi vetää suunnittelutyötä yhdessä Indonesian, Liberian ja Panaman kanssa.

Hautala muistuttaa, että yksikään hauras valtio ei ole saavuttanut 13 vuodessa yhtään YK-tavoitteista. ”Hauraus vie ihan selvästi pohjan kehitykseltä.”

Hauras valtio on kansainvälisten järjestöjen luokitus. Kriittisimpään ryhmään kuului toissa vuonna 20 valtiota, jotka ovat kärsineet poliittisesta rauhattomuudesta kuin luonnonkatastrofeista.

Kokonaisuutena lasketaan, että maailmassa 1,5 miljardia ihmistä kärsii epävakaista oloista. Vaikka suoranaiset sodat ovat vähentyneet, huumeet ja muu rikollisuuteen liittyvä väkivalta ovat Hautalan mukaan nouseva ongelma.

Kuvaavaa on, että tällä hetkellä 70 prosenttia lapsista ei pääse levottomuuksien vuoksi kouluun Kongon demokraattisessa tasavallassa.

Lisätodisteen toi YK:n rauhanrakentamisen tukitoimiston johtaja Henk-Jan Brinkman. Hän kertoo, että tilastojen valossa 40 prosenttia valtioista, joissa on ollut väkivaltainen poliittinen kriisi tai sota, voi vajota takaisiin samoihin ongelmiin kymmenen vuoden kuluessa.

Myönteisiäkin esimerkkejä löytyy. Kenian tuoreet vaalit ovat sujuneet hyvin huolimatta vuoden 2007 vaalien jälkeisistä kovista yhteenotoista eri kansanryhmien kesken. Se vaatii Brinkmanin mukaan kuitenkin hallituksilta määrätietoisia toimia rauhan ylläpitämiseen.

Uudet kehitystavoitteet koskevat kaikkia maailman maita, eivät vain kehitysmaita. Ne on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Hautalan mukaan ajatuksena on, että kukin maa laatii niiden pohjalta omaan tilanteeseensa sopivan ohjelman.

YK:n pääsihteerin erityisneuvonantaja Amina Mohammed ilmaisi STT:n haastattelussa turhautumisensa siitä, että vuosituhatohjelmassa on paljon saavuttamatta niin köyhyyden kuin muidenkin tavoitteiden osalta.

”Se, ettei äiti- ja lapsikuolleisuudessa ole päästy parempaan, on valtava häpeä”, arvioi puolestaan Hautala.

Hänen mukaansa Suomi ja muut Pohjoismaat ajavat uuden ohjelman teossa samoin kuin kehitysohjelmissa kautta linjan naisten mahdollisuutta ehkäisyyn ja raskauteen liittyvään terveydenhuoltoon. Sillä on liitäntä paitsi ihmisoikeuksiin ja terveyteen myös väestönkasvuun.

Mohammed sanoi silti STT:lle toivovansa, että vielä ennen vuotta 2015 saavutetaan hyviä asioita.

”Emme saa unohtaa valtavia saavutuksia. Olemme pelastaneet miljoonia ihmishenkiä ja olemme menossa oikeaan suuntaan.”

KAIJALEENA RUNSTEN

Avaa artikkelin PDF