Kiina ostaa Eurooppaa pala kerrallaan – Suomi ostoskorin suosikki

Eurooppa tunnetaan maailmalla "lifestylen supervaltana". Kauppakeskuksissaan aasialaiset haluavat ostaa eurooppalaisia brändituotteita suklaasta Pradaan. Taneli Lahden mukaan vähän pidemmällä aikajaksolla Euroopan pärjäämisen kilpailussa ratkaisevat vain riittävät investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen. Kuva: PasiLeino

Kuva: Jukka Pasonen

Kaupan esteet kasvavat, kun keskinäinen kuri pettää. Kiina on uutena ja kasvava pelurina saanut muun maailman puolustusasemiin.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n EU- ja kauppapolitiikka -vastuualueesta vastaava Taneli Lahti kuvaa kehitystä, jossa vuosikymmeniä jatkunut vapaakaupan vahvistuminen on varsinkin 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeen johtanut protektionismin eli kaupan esteiden kasvuun.

"Jännitteet ovat kasvaneet Kiinan, EU:n ja USA:n välillä. Jo nyt nähdään, että nämä jännitteet hidastavat maailmankaupan ja maailmantalouden kasvua. Se on esimerkiksi Suomelle suoraan kielteinen juttu."

Suomi on kauppapolitiikassaan pyrkinyt määrätietoisesti olemaan vapaakaupan edistäjä. Suhteellisen pieni, 5,5 miljoonan asukkaan ulkomaankaupasta riippuva EU-jäsenmaa hyötyy, kun kaupan esteitä puretaan ja EU solmii uusia vapaakauppasopimuksia unionin ulkopuolisten valtioiden kanssa.

Maailmankaupan kolminapaistuminen USA:n, Kiinan ja EU.n välillä vahvistuu arvioiden mukaan edelleen.

Työelämäprofessorina Turun kauppakorkeakoulussa oman toimensa ohessa työskentelevä Lahti luennoi Turun kauppakorkeakoulun luentosarjassa aiheesta, "onko Eurooppa yhä globaali peluri vuonna 2030?"

Kysymys on aiheellinen. Vuonna 2007 Euroopan osuus maailmantaloudesta oli 20,7 prosenttia ja vuonna 2017 enää 16,5 prosenttia.

"EU:n painoarvo pienenee edelleen. Jos olemme onnekkaita, EU:n osuus maailmantaloudesta vuonna 2030 on kymmenen prosenttia – jos olemme onnekkaita". Lahti lisää.

Kiinalaisyhtiöille – joiden taustalla usein on Kiinan valtio omistajana – Eurooppa on Yhdysvaltojakin tärkeämpi investointikohde. EU:n alueella Britannia, Saksa ja Ranska ovat keränneet suurimmat suorat kiinalaisinvestoinnit – usein suorina yritysostoina.

Vuosina 2000–2018 Kiina-lähtöiset investoinnit Isoon-Britanniaan olivat yhteensä 46,9 miljardia euroa.

Viime vuonna Kiinan talouden hidastuttua myös suorat investoinnit Eurooppaan laskevat edellisistä vuosista. Rhodium Groupin ja Kiina-tutkimukseen erikoistuneen Merics-instituutin keräämien tietojen mukaan kiinalaissijoitukset Euroopassa kasvoivat eniten rahoituspalveluissa, terveyssektorilla ja biotekniikassa, kulutustuotteissa sekä autoteollisuudessa.

Suomi erottuu kiinalaissijoituksissa väkilukuun ja bkt:hen suhteutettuna suoranaiseksi ostoskorin suosikiksi. Yhdeksän vuoden suorat sijoitukset ovat yhteensä 7,3 miljardia euroa. Summia voi suhteuttaa väkilukuun: 5,5 miljoonan asukkaan Suomea voi verrata noin 66 miljoonan asukkaan Isoon-Britanniaan.

Ajanjaksoon 2000-luvulla osuu muun muassa kiinalaisen nettijätti Tencentin ja sen johtaman sijoituskonsortion vuoden 2016 yritysosto suomalaisesta peliyhtiö Supercellistä. Myyjänä tosin oli japanilainen Softbank, joka osti yhtiöstä enemmistön vuonna 2013.

Lue myös:

Kiinalla aikeita investoida Suomen metsäteollisuuteen